Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Det brinner i Kronåsens industriområde med kraftig rökutveckling som följd.
(Publicerat idag kl 15.48)

Koulun sulkemisen dramaattinen seuraus: he muuttavat Suomeen kielen takia

Julkaistu fredag 5 maj kl 06.50
"Eihän kukaan halua tällaista"
(1:39 min)
En kvinna med mörkt hår sitter med ett barn med blont hår
Sonja Jakobsson ja Saga muuttivat Taalainmaalta Göteborgiin koulun takia. Nyt koulua ei enää ole. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun sulkeminen on pannut suunnitelmat uusiksi myös niissä perheissä, joissa lasten koulunkäynti alkaa syksyllä. Sonja Jakobsson on valmis muuttamaan Suomeen, jotta Saga-tyttären kieli säilyisi.

Göteborgissa on kaikkiaan kolmisenkymmentä lasta, jotka ovat nyt kaksikielisillä suomenkielisillä esikouluosastoilla ja siirtyvät esikoululuokalle syksyllä. Lisäksi ikäluokkaan kuuluu kymmeniä muita suomalaistaustaisia lapsia.

Mutta tänä syksynä, ensi kertaa vuosikymmeniin, kaupungissa ei ole tarjolla suomenkielistä vaihtoehtoa.

Perhe kahtia

Länsi-Göteborgissa sijaitsevan talon keittiönpöydän ääressä istuu turhautunut äiti. Sonja Jakobsson muutti perheineen Taalainmaalta Göteborgiin juuri siksi, että kaupungissa oli ruotsinsuomalainen koulu.

Nyt kaksikielistä kouluvaihtoehtoa ei enää ole, ja Jakobson on valmis tekemään radikaalin päätöksen viisivuotiaan Saga-tyttären kielitaidon takia:

Oikeastaan ainoa skenaario tässä on nyt, että minä muutan Suomeen lasten kanssa, ja mies jää tänne.

Tarkoitus on, että Jakobssonin kaksi lasta, tai ainakin vanhempi eli kohta kuusivuotias Saga, käyvät vuoden koulua Suomessa. Saga on jo käynyt tutustumassa uuteen kouluunsa Helsingissä. Sitten odottaa ehkä paluu, sillä lasten isä on ruotsalainen ja ei puhu suomea, mikä tekee työnhausta Suomessa vaikeaa.

– Eihän sitä kukaan halua pilkkoa perhettään tällä tavoin kahtia lasten suomen kielen oppimisen takia, Sonja Jakobsson huokaa.

– Toisaalta minusta tuntuu, että suomalaiset osaavat tämän myös ymmärtää, miten tärkeää se on, että lapsista tulee suomalaisia sydämeltään ja nimenomaan suomea osaavia suomalaisia.  

"Ei pelasta"

Nyt, kun ruotsinsuomalaista koulua ei ole, tarjolla on suomea korkeintaan 80 minuuttia äidinkielen opetuksen muodossa. Sonja Jakobssonille tämä ei ole vaihtoehto:

– Olen taistellut henkeen ja vereen, että lapseni saisivat sen pari tuntia suomen kielen opetusta nyt, kun he ovat esikoulussa, mutta sekään ei ole onnistunut. Toki se voi onnistua, kun he ovat koulussa, mutta eihän se nyt millään tavalla pelasta heidän suomen kielen oppimistaan.

Tällä hetkellä lapseni puhuvat suomea vuosi vuodelta vaan huonommin ja huonommin. 

Koulukunnanneuvos viittaa kaupunginosiin

Toistaiseksi kunnallakaan ei ole tarjota mitään muuta. Göteborgin esikouluista ja kouluista vastaava kunnanneuvos Karin Pleijel (MP) olettaa niiden kaupunginosien, joissa lapset asuvat, huomioivan lasten tarpeet.

– Lähtökohtanani on se, että ne kaupunginosat, joissa nämä lapset asuvat, huomaavat tämän tarpeen. Kaupunginosissa on parhaillaan käynnissä työ sijoittaa kaikki ikäluokan lapset omien alueidensa kouluihin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".