Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Manja hulauttaa hulevedet menemään

Julkaistu fredag 5 maj kl 10.29
Hulevesistä ja sarjahukkaajista
(5:49 min)
Manja Lehto, Uppsala
Manja Lehto on myös Kielipuolen kolumnisti. Foto: Privat

Jotain valuu voimakkaasti ja nopeasti jostain jonnekin uppsalalaisen kemistin ja kielitieteilijän Manja Lehdon pakinassa.

Sarjahukkaaja kadotti valepotilaan hulevesilammikkoon – ja kaikki meni vihkoon

Siihen aikaan, kun vielä käytettiin maalaisjärkeä asiain ja ilmiöiden nimeämisessä, pystyi suomea äidinkielenään – tai ainakin hyvin sitä puhuvana henkilönä – heti ymmärtämään, mistä kulloinkin on kyse.

Esimerkiksi sadevesi tunnistettiin heti vedeksi, jota tuli taivaalta, joskus vähän ja joskus kuin saavista kaatain. – Nykyään sadevedestä käytetään, ainakin kapulakielessä, termiä sadantavesi.

Mitä ihmettä tuo hulevesi sitten oikein on?

Kuuluisa tietolähde Wikipedia, johon muuten kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ja jonka jakamiin tietoihin pitäisi siksi suhtautua erittäin kriittisesti, kertoo hulevedestä seuraavaa:

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana.

Tuo hulevesi on muuten selitetty etymologisen sanakirjan mukaan olleen joskus suomen itämurteissa muodossa hulasvesi, ja että Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla hulevesi tarkoittaa tulvavettä, lumesta sulanutta tai jään päälle noussutta vettä. – Itse kun kuulen sanan hule, mieleeni tulee verbi hulahtaa ja sehän kertoo, että jotain valuu voimakkaasti ja nopeasti jostain jonnekin.

Suomen kielessä on paljon tällaisia niin sanottuja onomatopoeettisia eli ääntä kuvaavia tai matkivia sanoja, joista kuulee heti mistä on kyse. Näitä sanoja voi itsekin muodostaa tarpeen mukaan. Suomea vieraana kielenä puhuvalla saattaa tosin olla vaikea ymmärtää näitä sanoja. Niitä kun on myös vaikea kääntää toiselle kielelle, eikä niitä löydy aina sanakirjoistakaan.

Yhdyssanojen luvattu kieli

Toisaalta suomen kielen sanasto on helposti opittavissa, jos osaa muutaman perussanan ja säännöt siitä, miten uusia sanoja voi eri liitteiden avulla tehdä. Ei tarvitse oikeastaan osata montakaan suomen kielen sanaa, kun jo niistä tutuista sanoista voi eri keinoin keksiä lukemattomia uusia sanoja. Ja niin on tehtykin.

Vanha ja kulunut esimerkki tästä on jo aikoja sitten hyvinvoivaan iki-ikään ehtineet kirj-alkuiset sanat: kirjain, kirja, kirjasto, kirjoittaa, kirjoittaja, kirjoittelee, kirjoituttaa, kirje, kirjailija, kirjoitin, kirjasin, kirjava, kirjailu, kirjailla, kirjailluttaa, kirjaltaja, kirjoitus - ja myös kaikki näistä mainituista sanoista muodostetut yhdyssanat.

Suomen kieleen voi näet helposti muodostaa sopivia yhdyssanoja jo olemassa olevien sanojen lisäksi. Näistä yllä esitetyistä kirj-sanoista voi muodostaa esimerkiksi yhdyssanoja mielin määrin, vaikkapa sanat kirjastokirja, kirjailukirja, kirjoituskurssi, oppikirja ja kirjailulanka.

Näillä yhdyssanoilla voi korvata pitkiä selityslauseita, sillä yksi yhdyssana kertoo joskus enemmän kuin kymmenen lausetta. – Jotkut uusista yhdyssanoista jäävät kertakäyttöisiksi, jotkut taas kotiutuvat suomen kieleen pysyvästi. Joku vanha yhdyssana voidaan ottaa myös uusiokäyttöön, kuten hulevedellekin on ilmeisesti käynyt.

Sarja ja vale

Viime aikoina on somessa eli sosiaalisessa mediassa esiintynyt varsin taajaan kaksi yhdyssanojen alkuosaa, sarja ja vale. Nämä sanat voidaan liittää mitä yllättävimpiin yhteyksiin.

Suomessa on riehunut mies, joka on hukuttanut monia ihmisiä. Häneen viitataan lehdissä sarjahukuttaja -tittelillä. Viime aikoina on myös uutisoitu, että eri maissa on esiintynyt valelääkäreitä eli henkilöitä, jotka toimivat lääkäreinä, vaikka heillä ei ole työhön vaadittavaa koulutusta.

Näyttää siltä, että sarja ja vale sanoilla alkavia yhdyssanoja käytetään usein silloin kun jokin asia on mennyt niin sanotusti vihkoon. Vihkoon meneminen tarkoittaa muuten pieleen menemistä.

Suomessa on valelääkärien lisäksi käräytetty myös valepotilaita. Nämä ovat keksineet esiintyä toisena potilashenkilönä, jotta saisivat tuolle oikealle potilaalle tarkoitetut lääkkeet omaan käyttöönsä.

Vanhoja sarja-alkuisia yhdyssanoja ovat esimerkiksi sarjakuva ja sarjamurhaaja, mutta uusiakin sarja -sanoja voi keksiä ja käyttää vaikka kuinka paljon. – Tuosta sarjahukuttajasta tulee nimittäin mieleeni se, että jos esimerkiksi hukkaa jotakin monta kertaa, niin silloin toimii kuin sarjahukkaaja. Ja asiat menevät taatusti vihkoon. – Tämän asian tietää varmaankin moni meistä ihan omasta kokemuksestakin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".