Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Tornionlaakson neuvosto kriisissä – kuntien rajayhteistyö hiipunut

Julkaistu fredag 5 maj kl 14.45
Tuore toiminnanjohtaja haluaa uudistuksia
(5:28 min)
Silmälasipäinen mies lähikuvassa istumassa puvuntakki päällä Tornionlaakson neuvoston viiri etualalla.
1 av 4
Tornionlaakson neuvoston tuore toiminnanjohtaja Marko Varajärvi aloitti työssään syyskuussa. Etualalla jäsenkuntien vaakunoista koottu neuvoston viiri. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Tornionlaakson neuvoston hallituksen jäsenen Sampo Kangastalon mielestä neuvostolle tulee löytää uudenlainen rooli 30 toimintavuoden jälkeen. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
2 av 4
Tornionlaakson neuvoston hallituksen jäsenen Sampo Kangastalon mielestä neuvostolle tulee löytää uudenlainen rooli 30 toimintavuoden jälkeen. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Haaparannan kaupungin kasvujohtaja Peter Juntti kaipaa neuvostolle selkeämpää omistajaohjausta ja mitattavissa olevia tavoitteita. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
3 av 4
Haaparannan kaupungin kasvujohtaja Peter Juntti kaipaa neuvostolle selkeämpää omistajaohjausta ja mitattavissa olevia tavoitteita. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Tornionlaaksolainen Eila Palovaara toivoo neuvostolta työllisyyttä edistäviä toimia. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
4 av 4
Tornionlaaksolainen Eila Palovaara toivoo neuvostolta työllisyyttä edistäviä toimia. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio

Jo kolmekymmentä vuotta ainutlaatuista kolmen maan kuntien yhteistä edunvalvontatyötä tehneellä Tornionlaakson neuvostolla ei pyyhi hyvin. Toiminta on hiipunut, eikä se ole ollut järin näkyvää.

Edes tornionlaaksolaiset itse eivät näytä tuntevan omaa yhteistyöelintään, vaikka se perustettiin jo vuonna 1987. Esimerkiksi haaparantalainen Eila Palovaara ei tiedä neuvostosta juuri mitään.

Ei tule kyllä heti mieleen, mikä se voisi olla. 

Entä mitä neuvosto mahtaa tehdä?

– Jaa-a. Ehkä jotain kulttuurijuttua. Varmaan jotain sellaista, että Tornionlaakso tulisi tunnetuksi.

Rooli kaipaa uudistamista

Tornionlaakson neuvosto koostuu Suomen ja Ruotsin Tornionlaakson kunnista sekä Tornionlaakson norjalaisista naapurikunnista, ja sen tehtävänä on muiden muassa jäsenkuntien ja asukkaiden edunvalvonta sekä Tornionlaakson elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, infrastruktuurin ja vetovoimaisuuden kehittäminen.

Neuvoston hallituksessa on mukana kunnanneuvoksia Ruotsin ja Norjan jäsenkunnista sekä kaupunginjohtajia ja korkeita virkamiehiä Suomen puolen kunnista. Varsin vaikutusvaltaista porukkaa siis, mihin lienee luotettu toiminnassa, sillä neuvosto on ollut varsin innokas tehtailemaan erilaisia julkilausumia.

Sampo Kangastalo on Tornion kaupungin kehitysjohtaja ja ollut nyt parisen vuotta mukana neuvoston hallituksessa.

Neuvostolle täytyy löytää uudenlainen rooli. Maailmahan on totta kai muuttunut sieltä vuodesta 1987.

Ensin täytyy hahmottaa kokonaiskuva: mikä lisäarvo neuvostolla on, mitä haluamme tehdä yhdessä ja sieltä kautta haetaan ne win-win -tilanteet.

Uusi toiminnanjohtajakin tuntee tilanteen

Neuvoston tuore toiminnanjohtaja Marko Varajärvi on myös tunnistanut muutostarpeen. Syyskuussa työnsä aloittanut Varajärvi kävi ensi töikseen kierroksella kaikissa jäsenkunnissa kuulemassa näiden näkemyksiä toiminnasta.

– Kävi ilmi, että tarvitsemme uudelleenorganisoitumista. Kyllä minun on pakko sanoa, että neuvoston toimintaa ei ole koettu niin vahvaksi, että siitä olisi koettu selvää hyötyä.

Toiminta on varmaan ollut tietyntyyppistä aikojen saatossa ja ehkä siinä on ajauduttu hieman etäälle kuntien arkea koskevista kysymyksistä. Tämä on varmaan se päällimmäinen syy, ja sitä kautta innostus olla mukana ei välttämättä ole ollut kauhean korkealla tasolla.

Rajayhteistyöhön kaivataan konkretiaa 

Myös Sisuradio kyseli neuvoston elinkeinotyöryhmän jäsenten näkemyksiä neuvoston toiminnasta ja sen tarpeellisuudesta. Kolmestatoista jäsenkunnasta kyselyyn vastasi kahdeksan.

Vastauksissa todettiin, että neuvosto kaipaa uusia toimintatapoja, tiiviimpää yhteistyötä, selkeämpää omistajaohjausta ja konkreettisempia, mitattavissa olevia tavoitteita. Tätä mieltä on esimerkiksi kyselyyn vastannut Haaparannan kaupungin kasvujohtaja Peter Juntti.

Lisäksi tiivistä rajayhteistyötä harjoittavan Haaparanta-Tornio -kaksoiskaupungin kaltaisia kuntapareja pitäisi olla ympäri Tornionlaaksoa, sanoo kehitysjohtaja Kangastalo.

Itselleni on ainakin tullut jopa hieman yllätyksenä, kuinka vähäistä kuntien välinen yhteistyö tänä päivänä on rajan yli. Ainoastaan Tornio-Haaparannalla on löydetty yhteisiä hankkeita, näkemyksiä ja investointeja, joita on haluttu yhteistyössä lähteä viemään eteenpäin. 

Tuloksiakin on syntynyt

Kaikki kyselyyn vastanneet yhtä lukuun ottamatta olivat kuitenkin sitä mieltä, että neuvostoa yhä tarvitaan. Ja onhan se toki saanut aikaankin monenlaista. Kangastalo kertoo esimerkkejä.

– Esimerkiksi edunvalvonta-asioista voisi nostaa esille liikennekysymykset. Älytiehankehan on Torniosta Tromssaan yhdistävä asia, jossa rakennetaan älytiepätkiä, joissa pilotoidaan älykästä liikennettä. 

– Viimeisin saavutus oli suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimipisteen saaminen Tornioon. Siinä oli esimerkiksi Tornionlaakson neuvosto vahvasti mukana. 

Uudistuksia luvassa kesäkuussa

Toiminnanjohtaja Varajärvi on jo ryhtynyt työhön selkeän toimintastrategian luomiseksi neuvostolle. Myös työskentelyä on tarkoitus organisoida uudelleen säännöllisemmäksi.

Uudistukset on määrä nuijia pöytään neuvoston vuosikokouksessa kesäkuun puolivälissä, kertoo Varajärvi.

Onhan tässä valtava potentiaali olemassa. Nyt täytyy vain tehdä määrätietoisesti työtä sen eteen, että neuvostosta tulee yhteistyöelin, joka koetaan tärkeäksi. Loppujen lopuksi tässä on kuitenkin kyse siitä, että halutaan parantaa Tornionlaaksossa elävien kuntalaisten arkea. 

Haaparantalaiselta Eila Palovaaralta löytyy myös mielipide siitä, millaiseen työhön neuvoston kannattaisi keskittyä.

– Toivon, että neuvosto tekisi sellaista työtä, ettei paikkakunnalta lähdettäisi etelään ja isoihin kaupunkeihin, vaan että tänne saataisiin työpaikkoja, lisää työväkeä ja nuoria. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".