Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Itsenäinen Suomi olisi voinut olla itseseisovainen tai omaneuvoinen Suomi

Julkaistu torsdag 11 maj kl 15.57
Ehdolla oli monenlaisia sanoja itsenäisyyttä kuvaamaan
(3:44 min)
Koko vuoden kattava Suomi100 satsaus Uumajassa
Itsenäisen Suomen lippu. Foto: Tuomas Uusheimo

Kielenhuoltaja Tarja Larsson selittää itsenäisyys-sanan taustaa ja vaiheita.

– Itsenäisyys-sana ei ollut itsestäänselvä, sillä oli paljon kilpailijoita aluksi, kertoo Tarja Larsson.

Sanan isänä pidetään laukaalaissyntyistä lääkäriä, fennomaania ja uudissanaston kehittäjää Volmari Kilpistä ja sen syntymävuotena vuotta 1847.

S. Hilponen oli tosin käyttänyt sanaa jo kuusi vuotta aiemmin viipurilaisessa Sanansaattaja-lehdessä.

Vanha suomalaisugrilainen itse-sana merkitsi varjoa tai varjosielua, koska ennen uskottiin, että ihmisen sielu asuu hänen varjossaan, ja varjo on edustanut ihmisen henkistä minää.

Itsenäisyys-sanan kilpailijoita olivat itseasettunut, itseolevainen, itseseisovainen, itseperäinen, itsepäällinen, itsevapainen, itsetyinen, itsellinen, itsekäs ja omaehtoinen, omaneuvoinen, omavaltainen, omaperäinen, omantakeinen, omintakeinen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".