Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Euroopan neuvosto pitää Ruotsin vähemmistökielitilannetta vakavana

Julkaistu torsdag 11 maj kl 15.55
Ruotsi on jo vuosia sulkenut korvansa Euroopan neuvoston kehotuksilta
(1:40 min)
Meänkielenopetusta tabletin avulla
1 av 2
Meänkielen opetusta tabletin avulla. Foto: Pekka Kenttälä/SR Sisuradio
Professori Jarmo Lainio on Ruotsin edustajana Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen tarkkailijaryhmässä. Foto: Sari-Anna Söderman/SR Sisuradio
2 av 2
Professori Jarmo Lainio on Ruotsin edustajana Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen tarkkailijaryhmässä. Foto: Sari-Anna Söderman/SR Sisuradio

Ruotsin vähemmistölainsäädäntö on vahvistunut, mutta vähemmistökielet ovat silti vaarassa kadota. Nykyinen koulutusmalli ei pidä kieliä elossa. Näin toteaa Euroopan neuvosto Ruotsille torstaina jättämässään tarkastusraportissa.

Ruotsin edustajana Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen tarkkailijaryhmässä oleva professori Jarmo Lainio on samaa mieltä siitä, että kansallinen lainsäädäntö on kehittynyt ja lainsäädäntö periaatteessa tukee kielten kehittymistä, mutta tämä ei ole koko totuus.

Se, mitä tapahtuu kentällä, kouluissa ja niin poispäin, on aika lailla erilaista kuin se, mitä on laissa säädetty.

Sekä kiitosta että moitteita hallintoaluetilanteesta

Ruotsi saa Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimusta koskevassa tarkastuksessa kehuja siitä, että Ruotsin lainsäädäntöä on kehitetty. Etenkin neuvosto on tyytyväinen siihen, että suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueita on laajennettu.

Samaan hengenvetoon neuvosto kuitenkin toteaa, että hallituksen päätös pysäyttää laajentaminen estää vähemmistökielisopimuksen toteutumista. 

– Tässä on syntynyt sellainen jarruvaihe, jossa niitä ei voi toistaiseksi enää laajentaa, ja tämä merkitsee sitä, että työ on ehkä vähän keskeytynyt, Lainio pohtii.

Yksi oppitunti viikossa ei riitä 

Kaikkein suurin huoli Euroopan neuvostolla on kuitenkin Ruotsin vähemmistökielten koulutustilanteesta.  

Tilanne on vakava. Vähemmistökieltä on opittava myös lukemaan ja kirjoittamaan, jotta se pysyy elävänä. Silloin ei yksi oppitunti viikossa riitä.

Ruotsi ei ole edelleenkään lisännyt vähemmistökielten opetuksen määrää noin tunnista viikossa, eikä laajentanut suomenkielistä aineopetusta kouluissa. Ei, vaikka Euroopan neuvosto on jo useissa raporteissa useiden vuosien ajan kehottanut Ruotsia pikaisesti niin tekemään.

Toivon pilkahdus näkyvissä

Jarmo Lainio johtaa kuitenkin parhaillaan selvitystä, jonka on määrä ehdottaa hallitukselle, miten nämä vähemmistökielisen koulutuksen puutteet voidaan korjata. Laino näkee myös myönteisiä merkkejä. 

Onneksi meillä on tässä minun selvityksessäni sellainen tilanne, että koulutusministeri on sitä mieltä, että tuntimäärää pitää nostaa. Se on tosi hyvä lähtökohta.

Vaatimuksia Euroopan neuvostolta 

Euroopan neuvosto jätti Ruotsille useita vaatimuksia siitä, mitä sen pitäisi tehdä, jotta vähemmistökielet voitaisiin säilyttää.

Ruotsin tulee:
1. Vahvistaa vähemmistökielten opetusta – kielten puhujien tarpeet ja eri kielten erityistarpeet huomioon ottaen, esimerkiksi opetusta lisäämällä.

2. Varmistaa, että vähemmistökielten äidinkielenopetus antaa oppilaille mahdollisuuden saavuttaa kunnollinen kielen luku- ja kirjoitustaito.

3. Lisätä kaksikielisen opetuksen määrää suomeksi ja saameksi sekä aloittaa kaksikielinen opetus meänkiellä.

4. Harkita Saamen kielikeskusta vastaavien kielikeskusten perustamista myös muille vähemmistökielille.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".