Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomalainen nykykansanmusiikki voi olla rhythm and bluesia kanteleella tai räppiä kalevalaisella poljennolla

Julkaistu tisdag 16 maj kl 15.30
Suomalainen kansanmusiikki elää muttei näy
(5:20 min)
Viulisteja lavalla vaaleanpunaisen sumun ympäröiminä.
Kansanmusiikki on nykyään yksi villeimmistä ja vapaimmista musiikin areenoista Suomessa. (Kuvituskuva) Foto: Sofie Lind/Sveriges Radio

Suomalainen nykykansanmusiikki saa jatkuvasti kiitosta maailmalla ja lajilla myös harrastajia enemmän kuin koskaan. Hittilistoille kansanmusiikkikappaleet päätyvät kuitenkin ani harvoin, eikä nykynuoriso osaa enää edes tunnetuimpia kansanlauluja.

Haikeat melodiat ja hanurimusiikki - siinä kuva, joka suurimmalla osalla suomalaista on kansanmusiikista. Tänä päivänä kansanmusiikki voi kuitenkin olla paljon muutakin, sanoo toiminnanjohtaja Sirpa Lahti Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksesta.

Se on eräänlainen mosaiikki erityyppisiä tyylejä, perinteitä ja tekijöitä. Se kumpuaa perinteestä, mutta hyvin tuoreilla tvisteillä."

Kansanmusiikki on nykyään yksi villeimmistä ja vapaimmista musiikin areenoista. Suomessa tehdään tällä hetkellä rhythm and bluesia kanteleella, sotketetaan pohjalaista kansanmusiikkia Bachiin ja räpätään kalevalaisella poljennolla. Suomalaista kansanmusiikkia rikastuttaa myös maahanmuuttajien musiikkikulttuuri ja saamelais- ja romaniperinteillä on oma sijansa.

Antti & Isotalo-yhtye keksi sovittaa pohjalaisten puukkojunkkarilaulujen sekaan vaihtoehtorokki grungea. Viulisti Ella Isotalo kasvoi Etelä-Pohjanmaalla, mutta tutustui seudun kansanmusiikkiin vasta aikuisena.

– En koskaan lapsena ja nuorena kuullut eteläpohjalaista musiikkia. Se oli kuollut perinne ainakin niissä paikoissa, joissa minä asuin.

Kansanmusiikki on myös ammattilaistunut. Huuliharpisti Janne Ojajärvi opiskelee Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjalla. Hän uskoo että kansanmusiikissa on tilaa sekä pelimanneille että akateemisille soittajille.

– On hyvä, että kansanmusiikki on säilynyt harrastajapiireissä. Toisaalta kansanmusiikin ammattiopiskelijat opettavat kansanmusiikkia ja soittimia ja herättävät eroon perinteitä, jotka saattavat muuten hukkua.

Maailmalla ylistetään mutta suomalaisnuoria ei kiinnosta

Yksi syy siihen, ettei kansanmusiikkia enää tunneta suuren yleisön piirissä Suomessa, löytyy koulusta. Kun ennen jokainen koululainen joutui opettelemaan suuren määrän kansanlauluja, nykykoulussa kansanmusiikkia ei juuri lauleta eikä soiteta. Ella Isotalo on myös musiikkipedagogi. Hän kertoo, että on suuri työ houkutella nuoria kansanmusiikin pariin.

– Kyllä saa tosi hyvin markkinoida ala- tai yläasteikäisille, että heidät saa suostuteltua edes kokeilemaan. Musiikkimaailma, johon tämän päivän lapset ovat tottuneet, on niin erilaista.

Jos Suomessa omaa kansanmusiikkiperinnettä ei enää tunnetakaan, kansainvälisiltä areenoilta kiitosta tulee sitäkin enemmän.

– Monien mielestä kiinnostavimmat artistit tulevat Suomesta. Ehkä se johtuu siitä, että täällä on kokeilunhalua ja uskalletaan heittäytyä. Täällä jokainen myös saa tehdä musiikista oman näköistään. Meillä ei ole tiukkoja raameja sen suhteen, mitä saa tehdä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".