Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ehdotus hallitukselle: Kieli lisättävä syrjintälakiin syrjintäperusteeksi

Julkaistu onsdag 17 maj kl 06.10
Katarina Popovic Tukholman lääninhallituksesta: "Ainakin epäsuoraa kielisyrjintää esiintyy"
(1:38 min)
Henkilö kirjoittaa "täällä puhumme vain ruotsia" taululle
Foto: Elina Härmä / Sveriges Radio Sisuradio

Hallituksen pitää selvittää, voisiko kielen lisätä syrjintäperusteeksi Ruotsin syrjintälakiin. Näin ehdottavat vähemmistöpolitiikan seurantaviranomaiset Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät.

Artikeln på svenska: Språk - ny diskrimineringsgrund i diskrimineringslagen?

Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät jättävät vuosittain hallitukselle selonteon vähemmistöpolitiikan tilasta Ruotsissa. Raportti sisältää myös kasan parannusehdotuksia. 

Yksi ehdotuksista vuoden 2017 raportissa on, että hallitus selvittäisi, voisiko kielen lisätä syrjintälakiin syrjintäperusteeksi. 

Vähemmistöpolitiikka ei tähän mennessä ole juurikaan purrut syrjintäkysymyksiin, joten nyt on aika kokeilla jotain uutta.

"Aika ottaa mukaan kieli"

Ruotsin syrjintälaissa on tällä hetkellä seitsemän syrjintäperustetta.

Syrjintä on kielletty jos se liittyy sukupuoleen, sukupuolirajat ylittävään identiteettiin tai ilmaisuun, etniseen kuulumiseen, uskontoon tai muuhun uskonkäsitykseen, toimintaesteeseen, sukupuoliseen taipumukseen tai ikään.

Kieleen perustuvaa syrjintää ei siis tällä hetkellä ole laissa varsinaisesti kielletty.

– Asiaa kuitenkin harkittiin jo kun nykyinen syrjintälaki luotiin. Nyt meistä on aika katsoa, jos ehdotus voitaisiin toteuttaa, Katarina Popovic toteaa.   

Komppaisi kansainvälisiä sopimuksia

Tukholman Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät kirjoittavat hallitukselle, että jos kieli lisättäisiin Ruotsin syrjintälakiin, olisi Ruotsin laki myös paremmin sopusoinnussa Ruotsin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Kieli kun mainitaan syrjintäperusteena muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa. 

Ovatko sitten lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät havainneet, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä syrjitään kielen perusteella?

– Kyllä siitä on varmastikin näyttöä. Syrjintähän voi olla sekä suoraa että epäsuoraa, Katarina Popovic sanoo.

Esimerkiksi, että ei saa samaa mahdollisuutta saada palveluja kuin jos puhuisi ruotsia. Sehän voi olla yhdenlaista epäsuoraa syrjintää.

"Etninen kuuluvuus" kattaa myös kielisyrjintää

Syrjintäasiamies DO toivottaa tervetulleeksi selvityksen kielen lisäämisestä syrjintälakiin, mutta huomauttaa samalla, että nykyinenkin lainsäädäntö kattaa tapauksia, joissa kieli on syrjinnän syy.

 – Meidän kokemuksemme osoittaa, että kieli on usein kytketty etniseen taustaan ja että kielisyrjintään voi päästä käsiksi ”etninen kuuluvuus”-syrjintäperusteeseen avulla, syrjintäasiamies DO:n lehdistövastaava Clas Lundstedt toteaa.

 –  Suhtaudumme kuitenkin myönteisesti siihen, että kielen lisäämistä omana syrjintäperusteena selvitetään, hän lisää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".