Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Kielten kehitystä voi tutkia biologisilla metodeilla

Julkaistu söndag 21 maj kl 08.00
"Oli tosi mielenkiintoista työskennellä kielitieteilijöiden kanssa."
(7:10 min)
Niklas Wahlberg
Professori Niklas Wahlberg on löytänyt uusia tutkimusmenetelmiä kielten tutkimiseen. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio

Professori Niklas Wahlberg on biologi ja perhosekspertti Lundin yliopistolla. Biologisista menetelmistä hänellä on ollut hyötyä myös kielten kehitysten tutkimuksessa.

Lundissa työskentelevä biologian professori Niklas Wahlberg on erikoistunut perhosiin ja niiden eri lajeihin ja elämään. Mutta hän on myös kiinnostunut kielten tutkimuksesta ja -kehityksestä.

Muutava vuosi sitten Wahlberg osallistui Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistojen Bedlan-nimiseen yhteishankkeeseen, jossa biologit ja kielten tutkijat yhdessä selvittävät, voiko kielten tutkimuksessa käyttää samoja menetelmiä ja teorioita, joita käytetään evoluutiobiologian tutkimisessa. Eli löytyykö biologian alalta tutkimustapoja, joiden avulla voi selittää kielissä esiintyvän vaihtelun. Vastaus oli myönteinen.

– Loimme ensiksi perussanaston, jonka avulla rakennettiin sukupuu fenno-ugrilaisille kielille, Niklas Wahlberg kertoo.

Ja vaikka biologisia menetelmiä ei yleensä käytetä kielitutkimuksessa, niin tutkijaryhmä pystyi silti näyttämään, että biologiset metodit antoivat hyvin samanlaisia tuloksia, kuin ne, joita saadan perinteisen kielitutkimuksen kautta.

Tämän tiedon avulla tutkijat voivat saada kuvan siitä, milloin eri kansat ovat erkaantuneet toisistaan ja siirtyneet eri paikkoihin, ja ehkä jopa miksi. 

– Viro ja suomi erkaantuivat todennäköisesti pari tuhatta vuotta sitten, Niklas Wahlberg sanoo.

Murteiden kehitys Suomessa 

Yksi suurista tutkimuksen aiheista hankkeessa on ollut Suomen murteiden kehittyminen. Ryhmällä on ollut paljon hyötyä kielitutkija Lauri Kettusen melkein sata vuotta sitten tekemästä murretutkimuksesta.

– Hän loi Suomelle murrekartan, ja me käytimme tätä ainutlaatuista ja suurta aineistoa ja biologisia menetelmiä tutkiaksemme sitä, voimmeko löytää Suomen murteet käyttämällä tieteellisiä analyysejä, ilman että kerromme analyysille, mitä aineistosta etsimme.

Hankkeessa kävi ilmi, että tämä menetelmä toimii. Tutkijat pystyivät identifioimaan murteita ihan yhtä hyvin biologisilla metodeilla kuin kieliteteilijät pystyvät omilla menetelmillään.

– Eli, biologi, joka ei tiedä yhtään mitään murteista, pystyy saamaan saman kartan aikaiseksi kuin kielitieteilijä, joka on tutkinut murteita, Niklas Wahlberg sanoo.

Mutta mitä iloa perhostutkijalla ja biologian professorilla on sitten ollut kielen kehityksen tutkimisesta? Aika paljon, hän vakuuttaa.

– Tuli avarampi mieli, avoimempi tapa katsoa aineistoa. Oli tosi mielenkiintoista työskennellä kielitieteilijöiden kanssa, jotka ajattelevat ja tekevät tutkimusta eri lailla kuin luonnontieteilijät. Siinä mielessä tämä oli tosi antoisaa, hän sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".