Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Karjalan kielellä synkkä historia Suomessa

Julkaistu onsdag 15 november kl 06.30
"Jos ei ole kieltä, ei ole kulttuuria"
(5:16 min)
Evakuering av Karelen och Porkala under fortsättningskriget
Karjalan evakuonti vaikutti Karjalan kieleen. Foto: PRESSENS BILD

Suomen alueella ikiajat puhuttu karjalan kieli on kokenut synkän kohtelun Suomessa. Nyt esiin on marssimassa uusi sukupolvi, joka haluaa kielelleen arvostusta ja pyrkii myös elvyttämään sitä.

På svenska: Finland återupplivar karelskan

Tänä syksynä ilmestyneen kirjan mukaan monet karjalankieliset luopuivat sotien jälkeen kielestään ryssittelyn ja ympäristön kielteisen suhtautumisen takia.

Kirjan mukaan myös suomalainen yhteiskunta on pyrkinyt määrätietoisesti suomalaistamaan karjalaisia. Tästä huolimatta karjalan kieli elää Suomessa ja myös täällä Ruotsissa yhä.

Helsinkiläisen Ari Burtsoffin suku on kotoisin Raja-Karjalasta, Laatokan pohjoispuolelta. Alue jäi sodassa Venäjälle, ja suku muutti muiden karjalaisten mukana nykyisen Suomen puolelle.

Kotiseudun lisäksi katosi myös suvussa ikiajat puhuttu karjalan kieli. Burtsoffin kotona puhuttiin suomea, mutta juuristaan kiinnostunut mies opetteli kielen aikuisena.

Äidilleni karjalan kieli ei ollut tärkeä asia. Hänen isänsä, joka osasi karjalaa, ei puhunut sitä kotona, ja kieli katkesi siinä.

– Minä kuulin joskus karjalaa isoisältä ja isoisoisältä, joka oli vielä elossa, kun olin lapsi, Burtsoff jatkaa.

Evakkomatka ja seka-avioliitot hävittivät

Karjalan kieltä tutkineen professori Anneli Sarhimaan mukaan Burtsoffin perheen tarina on tyypillinen. Karjalan kielen puhujien määrä romahti sotien jälkeen, kun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa.

– Vanhat kieliyhteisöt hajosivat, kun kylät evakuoitiin Raja-Karjalasta.

Karjalan kieltä puhuneet rajakarjalaiset, joista suurin osa oli ortodokseja, levisivät ympäri maata. Moni muutti kaupunkeihin jo 1950-luvulla, koska uuden elämän aloittaminen asutustiloilla osoittautui vaikeaksi.

Anneli Sarhimaan mukaan karjalan kielen häviämistä edesauttoivat myös seka-avioliitot ortodoksien ja luterilaisten välillä. Valtaväestön asenteetkaan eivät edistäneen karjalan kielen säilymistä.

Kaikennäköistä ryssittelyä kokivat myös suomen kielen kaakkoismurteita puhuneet Laatokan Karjalasta ja Kannakselta tulleet karjalaiset, mutta erityisesti vieroksunta kohdistui ortodoksikarjalaisiin, joiden uskonto, tavat ja kieli olivat erilaisia.

Tuore kirja: Kieltä ei tunnustettu

Anneli Sarhimaan syksyllä ilmestyneessä kirjassa Vaietut ja vaiennetut kerrotaan myös, kuinka yhteiskunta itsenäisen Suomen alkuajoista lähtien on pyrkinyt siirtämään karjalan kielen marginaaliin ja suomalaistamaan karjalaiset.

Karjalasta Suomen valtakulttuuriin ovat kelvanneet Kalevalan runot ja suomalaisen kultakauden taiteen kansallismaisemat, mutta kieli ja ortodoksinen kulttuuri on pyritty häivyttämään.

– On ajateltu, että on jokin homogeeninen Suomi ja homogeeninen kansa. Karjalan kieltä ei ole tunnustettu olemassa olevaksi Suomessa, Sarhimaa sanoo.

Mikäli karjalaiset olisivat onnistuneet säilyttämään kielensä, karjalan kieli voisi olla venäjän rinnalla Suomen toiseksi suurin vähemmistökieli heti ruotsin jälkeen.

Karjalan kieli on suomen sukukieli, jota on perinteisesti puhuttu Suomen itäosissa ja Venäjän Karjalassa. Se on eri asia kuin Laatokan Karjalassa ja nykyisen Suomen kaakkoisosissa puhuttava karjalan murre, joka kuuluu suomen kielen kaakkoismurteisiin.

Tällä hetkellä ihmisiä, jotka puhuvat tai ainakin ymmärtävät karjalaa, arvioidaan Suomessa olevan noin 30 000.

Karjalaa puhutaan myös Ruotsissa

Kielen puhujia on myös Ruotsissa, minne karjalankielisiä on tullut useassa aallossa.

– Ruotsiin on tullut karjalankielisiä suuren muuttoaallon aikaan 1950-luvun lopulta 1960-luvulle, mutta myös aiemmin Vienan Karjalasta, Sarhimaa kertoo.

Kymmeniä tuhansia Vienan karjalaisia muutti Suomeen itsenäisyyden alkuaikoina. Heistä iso osa jatkoi matkaansa Ruotsiin, koska pelkäsi tulevansa palautetuksi Suomesta Venäjälle.

Ruotsissa on yhä karjalankielisiä yhteisöjä, joissa karjalaa puhutaan.

Uusi sukupolvi

Tällä hetkellä vaatimukset karjalan kielen aseman nostamiseksi nousevat nuorten karjalaisten keskuudessa.

Helsinkiläinen Ari Burtsoff tekee työtä kielen puolesta ruohonjuuritasolla ja puhuu kieltä kolmevuotiaalle pojalleen ja kuusivuotiaalle tyttärelleen.

– Olen vitsaillut, ettei köyhällä ihmisellä ole paljon perintöä jätettäväksi, joten jätetään edes kieli ja kulttuuri. Jos ei ole kieltä, ei ole kulttuuria.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".