Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ennen vaaleja

Julkaistu torsdag 4 maj 2006 kl 10.58

Miten voivat vähemmistö-, kieli- ja kulttuuriasiat 2006 vaalien edellä? Saatko tästä pohjaa omille valinnoillesi? Onko aihetta kysyä asiaa ehdokkaaltasi? Sisuradion toimittajat ovat tutkineet asiaa eri näkökulmista.  

RUOTSINSUOMALAISET SEUDUT SYYNISSÄ

Sisuradion neliosaisessa sarjassa tutustutaan neljän Ruotsin kunnan suomalaiseen kulttuuritarjontaan.

1. Eskilstuna

Aluksi vuorossa on Eskilstuna, jota pidetään, ruotsinsuomalaisittain esimerkillisenä kuntana.

Eskilstunan menestyksen salaisuus piilee siinä, että täällä on ymmärretty puhaltaa yhteen hiileen, kertoo Eskilstunan kunnan kulttuurikoordinoija Maire Dahlman.

Suomalaiset tulivat aikoinaan Eskilstunaan töiden perässä, aivan niin kuin moneen muuhunkin kuntaan. Ja työläisyys näkyy väestössä vieläkin, mutta tämä on ehkä hiljalleen muuttumassa.

Alar Kuutman toimii Sörmlannin läänin monikulttuurikonsulttina ja on pitkään seurannut Eskilstunan ruotsinsuomalaista väestöä. Vaikka alkuperäiset ruotsinsuomalaiset kuuluivat työväenluokkaan ei väestöä enää voi luokitella yhtä yksinkertaisesti.

Valtakunnan tasolla Eskilstuna on saanut ruotsinsuomalaisystävällisen maineen ja tämä näkyy monessa kunnan päätöksessä. Yksi esimerkki on myönteinen suhtautuminen suomenkielisen hallintoalueen laajenemisesta Eskilstunaan.

Myös Ruotsinsuomalaisten arkisto on saanut lämpimän vastaanoton: sille on tarjottu tiloja Kaupunginkirjaston yhteydestä ja Eskilstunan kunnanneuvos Kristina Eriksson on yhdessä ruotsinsuomalaisten vaikuttajien kanssa vaatinut korvamerkittyä määrärahaa arkiston toiminnalle.

Tarina ei kuitenkaan aina ole ollut näin ruusuinen. Yhdeksänkymmentäluvun laskusuhdanne iski kovasti suomenkieliseen toimintaan. Se johti muun muassa siihen, että suomenkieliset luokat lakkautettiin yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella joka taas puolestaan johti vapaakoulun perustamiseen.

Eskilstunan Ruotsinsuomalainen koulu avasi ovensa 1993 ja tänään siellä voi lukea peruskoulun alusta loppuun. Ennen kouluikää lapsille on tarjolla yhteensä viisi esikoulu- ja tarhaosastoa jotka myös ovat Eskilstunan Ruotsinsuomalaisen Koulun säätiön ohjauksessa.

Jos yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella suhtautuminen ruotsinsuomalaisia kohtaan oli nihkeää, oli vuosikymmenen puolessavälissä aistittavissa asennemuutos. Alar Kuutmanin mielestä Eskilstunan kunnan tietoisuus ruotsinsuomalaisen väestön tärkeydestä tuli piinallisen myöhään. Hän arvoi ettei kunta ollut kypsä tämänkaltaiseen asennemuutokseen ennen yhdeksänkymmentä luvun puoliväliä.

Kuutmannin mainitsema Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskus on noussut vaikuttavaksi tekijäksi Eskilstunan ruotsinsuomalaisessa kulttuurielämässä. Se voi olla yksi syy siihen että työläismaine on heikkenemään päin.

Sekä Alar Kuutman että keskuksen professori Jarmo Lainio arvioivat että keskus on huomattavasti nostanut ruotsinsuomalaisuuden arvostusta yhteiskunnan korkeammillakin portailla.

Keskuksen suunnitteluvaiheissa hanketta tuki aktiivisesti moni merkittävä henkilö. Sörmlannin entisen maaherran Bo Holmbergin lisäksi tukijoukoissa oli esimerkiksi Suomen suurlähetystö ja Eskilstunan kunnanjohtaja Hans Ekström.

Se, että näin monta vaikuttavaa valtatahoa vetivät rekeä yhteen suuntaan edesauttoi ja ennenkaikkea nopeutti instituutin perustamista huomattavasti, kertoo professori Jarmo Lainio.

Keskuksen järjestämä opetus ja ohjelma on ollut monipuolista. Keskuksessa voi opiskella, paitsi suomenkieltä, myös dekkari ja tietokonesanastokurssilla. Luento- ja seminaaritapahtumissa on tarjottu kirjailijavierailuiden lisäksi luentoja esimerkiksi vanhentumisesta, viestintävälineistä ja kieliopillisista aiheista. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan ole riittänyt Eskilstunan yleisölle, toteaa Professori Jarmo Lainio.

Myös Maire Dahlmannin mielestä eskilstunan ruotsinsuomalainen kulttuuri pohjautuu pitkälle työläisyyteen.

Sitä, mikä Maire Dahlmannin mielestä on tyypillistä Eskilstunan ruotsinsuomalaiselle kulttuuritarjolle, löytyy kaupunginkirjaston yhteydessä. Sieltä löytyy oma suomenkielinen osasto jonne vuosittain ostetaan noin 400-500 kielistä kirjaa. Päivälehtiä tarjolla on kymmenkunta ja aikakausilehtiä lähemmäs kolmekymmentä.

Kirjaston toiminnasta on poikinut uusia kulttuuritapahtumia. Kirjastotalon yhteydessä sijaitseva Contrast-lava on noin kerran kuukaudessa käytettävissä ruotsinsuomalaiselle runokahvilalle, jossa paikalliset lausujat, runoilijat ja kirjoittajat saavat mahdollisuuden esitellä tekoisiaan.

Runokahvilan lisäksi contrastissa järjestetään säännöllisesti teatteri- ja elokuvaesityksiä. Näiden taphtumien järjestämiseen on kunta antanut suuren panoksen, kertoo Dahlman.

Juuri Eskilstunan musiikkitarjonta on tullut tunnetuksi koko Ruotsissa ainakin Kent-yhtyeen välityksellä eikä se, että kolmella bändin jäsenistä on ruotsinsuomalainen tausta lienee salaisuus monellekkaan. Muita tunnettuja Eskilstunalaisia muusikkoja on esimerkiksi Heikki Kiviaho, joka on tuttu muun muassa Satorista ja Thåströmin yhtyeestä.

Ja Kiviaho vaikuttaa kuluneen talven aikana perustetussa työryhmässä nimeltä Finskt musikfönster i Eskilstuna jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen musiikin asemaa ja tuntemusta. Työryhmän yksi ensimmäisistä tehtävistä on järjestää muutama suomalainen bändi elokuussa järjestettävälle Sommarens sista suck -festareille. Tämän tyyppistä yhteistyötä on järjestetty myös aikasempina vuosina. Esimerkiksi menestysbändi Rasmus teki yhden ensimmäisistä ulkomaankeikoistaan juuri Eskilstunan kaupunginpuistossa.

Vaikka Eskilstunasta löytyy runsain mitoin pop- ja rockmusiikkia on kaupungin ruotsinsuomalaisen kulttuurin erityispiirre kuitenkin kansanmusiikin puolelta. Yksi suurimmista ruotsinsuomalaisista musiikkitapahtumista on jokavuotinen kansantanssijuhla Torshälla tanssii ja soi. Kolmepäiväinen tapahtuma on kooltaan suuri: sen järjestämiseen vaaditaan satakunta työntekijää ja esiintyjä on paikalla noin kolmisen sataa. Tapahtuma houkuttelee muutamamisen tuhatta kävijää joka syksy.

Eskilstunan kunnalta Torshälla tanssii ja soi saa avustusta noin 30 000 kruunun verran joka merkitsee sitä että juhla hyvin pitkälle pyörii vapaaehtoisen työvoiman avulla.

Viime vuosina tapahtuma on hiljalleen muuttanut ilmettään. Siinä missä Torshälla Tanssii ja soi vielä muutama vuosi sitten oli ruotsinsuomalaisten oma juhla on kohderyhmää laajennettu. Päämääränä saada on paikalle kaikenmaalaista yleisöä. Siksi myös esiintyjät tulevat monelta eri puolelta. Syksynkin tapahtumassa esiintyjien joukosta löytyy, paitsi suomalaisia, ruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia vaikuttajia, myös ryhmä pietarista. Valinta laajentaa tapahtumaa on ollut tietoinen valinta kertoo yksi juhlan pääjärjestäjistä, Irene Ala Jukuri.

Eskilstunan ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän yksi erityispiirre tuntuu olevan halu rikkoa rajoja ja sillä keinoin kehittää yhteistyötä sekä ruotsalaisten että muidenkin ryhmien kanssa. Alar Kuutman muistuttaa että kohderyhmän laajentaminen on tärkeää mutta myös tarkkaa työtä. On löydettävä oikea tasapaino ruotsinsuomalaisen erillaisuuden ja kulttuurielämän yleisten kirjoittamattomien sääntöjen välillä.

Eskilstunaa kuvaillaan usein ruotsinsuomalaisystävälliseksi. Ja tämä pitää tietysti osittain paikkaansa, halusihan kunta aikanaan kaupunkiin suomenkielen ja kulttuurin keskuksen ja on myönteinen sekä hallintoalueen laajenemiselle sekä ruotsinsuomalaisten arkistolle.

Mutta kolikolla on myös toinen puoli.

Vaikka asenne ruotsinsuomalista väestöä ja sen kulttuuripyrkimyksiä kohtaan on myönteinen on kuitenkin konkreettinen apu, vaikkapa raha-avustus, tiukassa. Varsinkin kun kyseessä on pienemmät tekijät kuten esimerkiksi suomiseurat. Heidän toimintaansa kunta tukee lähinnä osittaisen vuokra-avustuksen kautta. Seuroilla on myös mahdollisuus, muiden järjestöjen lailla, hakea rahaa suurempien tapahtumien järjestämistä varten.

Entäs sitten isommat tekijät? Miltä näyttää vaikkapa suomen kielen ja kulttuurin tulevaisuus? Jarmo Lainion ennustus on varovaisen positiivinen.

Myös Alar Kuutman on positiivinen Eskilstunan tulevaisuuden suhteen.

SR Sisuradio/Nadja Mänty
nadja.manty@sr.se

 

 

3. Södertälje

Södertälje on suuri suomalaiskunta, jossa suomalaiset ovat toiseksi suurin ryhmä, vaikka heitä ei enää pidetä siirtolaisina.

Missä suomalaiset Södertäljessä näkyvät ja kuuluvat?

Tapaamme Södertäljen nuorinta suomalaispolvea ohjelman lopussa, mutta aloitetaan vanhemmasta päästä. Useimmat Södertäljen suomalaisaktiivit ovat lähempänä eläkeikää tai jo ikinuoria, kuten Finlandiaseuran keskiviikkokerhossa.

Haastateltavana on seura-aktiivi Gunnar Pietilä. Useimmilla haastatetuilla ei ollut yhtään nimeä Södertäljen merkittävimmäksi suomalaiseksi.

Södertäljen kunnan kotisivulta löytyy 7 teatteritaloa: Assyriska kulturhuset, vierailunäyttämö Estrad, joka on korjauksen takia kiinni, Antroposofien kulttuuritalo Ytterjärnassa, monikultturellinen vapaa teatteriryhmä Oktoberteatern, harrastajateatterinäyttämö Sagateatern, Årbyn lato Enhörnassa, ja Östergatan 31, Ruotsin ainoan ammattimaisesti toimivan suomenkielisen ryhmän teatteri Kipinän kotinäyttämö, jonne tuodaan myös vierailuja Suomesta. Kipinän Age Asikainen on kunnanvaltuustossa sosialidemokraattien listalta.

Yhdistystasolla Södertäljen suomalaisesta kulttuuritarjonnasta vastaa lähinnä kymmenkunta vuotta sitten perustettu kulttuuriklubi, johon kuuluu myös teatteriryhmä Tuikku.

Södertäljen suurin siirtolaisryhmä tätä nykyä ovat assyrialaiset, 17 000 henkeä. Kun he 30 vuotta sitten tulivat Södertäljeen, suomalaisia oli enemmän, ja silloin suomalaiset olivat siirtolaisia, sanoo SURYOYO TVn informaatiovastaava. Tv-lähetykset näkyvät satelliitin kautta 82 maassa. Uusi satelliitti aloitti toimintansa noin kuukausi sitten. Södertäljessä TV-ohjelmat näkyvät myös kaapeliverkossa.

Tapasin Metin Hvavin pienessä huvimajassa Södertäljen ulkoilmamuseossa Torekällbergetillä paikallislehden päivänä, jolloin eri yhdistykset ja kansalaisjärjestöt esittäytyivät kuntalaisille. Suomalaisia yhdistyksiä ei näissä tapahtumissa ole vuosikausiin nähty. Assyrialaiset ovat paljon näkyvämpi ryhmä. Osittain tämä johtuu jo siitä että he ulkonäkönsä perusteella erottuvat ruotsalaisista, sanoo SURYOYO TV.n tiedottaja.

Syyrialaisilla on myös suuremmat perheet ja yhtenäisempi kuuluvuus omaan ryhmäänsä ainakin ulospäin. Siirtolaisilla pitää olla myös näyttöä saavutuksista ja sitä meillä on. Suomalaisten on paljon helpompi sulautua ruotsalaisiin ja sitä paitsi Suomeen on lyhyt matka, syyrialaisilla ei ole mahdollisuuksia demokraattiseen kehitykseen omassa lähtömaassaan.

Syyrialaisille perinteiden säilyttäminen on ehkä tärkeämpää. Lasten halutaan oppivan vanhempiensa kieltä, vaikka Metin Hvuavin Torekällbergetin huvimajassa ilmapalloilla leikkivät lapset useimmiten puhuvat isänsä kanssa ruotsia. TV lähettää omakielisiä lastenohjelmia, ja Metin eli Martin toteaakin, että Ruotsi antaa hyvät mahdollisuudet oman kielen säilyttämiselle.

Uskonto on assyrialaisille tärkeä, heidän kielensä on lähinnä Jeesuksen kotikieltä arameaa. Ruotsin kirkon suomenkielinen toiminta Södertäljessä on myös vilkasta, raamattupiiri joka toinen maanantai-ilta, kerho varttuneille ja päivävapaille torstaisin, kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin ja lapsille on useita kerhoja. Södertäljessä toimii myös suomenkielinen helluntaiseurakunta.

Mutta Södertäljessä ei vain rukoilla suomeksi, siellä myöskin urheillaan.

SR Sisuradio/Liisa Paavilainen
liisa.paavilainen@sr.se


 

----------------------------------------------------------

Orback sai loppumietinnön

Hallituksen selvittäjä Paavo Vallius (s) jätti 21. helmikuuta vähemmistöministeri Jens Orbackille (s) Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa koskevan loppumietinnön. Se on jatkoa aikaisemalle osaraportille suomenkielen asemasta Mälarin laaksossa. Loppumietinnössä ehdotetaan saamenkielisen hallintoalueen laajentamista nykyisestä neljästä kunnasta kahteenkymmeneen neljään.

Paavo Vallius ehdottaa myös uuden selvityksen tekemistä kansallisia vähemmistökieliä puhuvien lasten oikeudesta saada kaksikielistä opetusta esikoulussa ja peruskoulussa.

Selvitys koskisi myös kansallisen kielten säilyttämisohjelman (nationellt bevarandeprogram) laatimista kansallisille vähemmistökielille.)

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta oli toivonut, että oikeus suomenkieliseen peruskouluopetukseen olisi sisältynyt suomenkielen niin sanotun hallintoalueen antamiin oikeuksiin.

Valtuuskunnassa ollaankin erittäin pettyneitä ehdotukseen, kertoo valtuuskunnan sihteeri Esko Melakari.

Uuden selvityksen tekeminen on Valliuksen mukaan tarpeellista, koska Ruotsi ei ole allekirjoittanut äidinkielistä opetusta koskevaa kohtaa Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelusopimuksesta.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

 

Kaksikielisyys herättää myös vastustusta

Kaksikielisyys kunniaan vaikka väkisin - viisi vuotta on suomen kieltä yritetty Haaparannalla saada näkyville, mutta vastustusta riittää. Haaparannan Lehti kirjoitti taannoin, että yksipuolisesta kaksikielisyydestä ei ole mitään iloa eli myös Torniosta pitää tulla kaksikeilinen, mutta mitä mieltä tästa asiasta on ruotsin kuntaministeri Sven-Erik Österberg?

Österberg (s) vastasi kysymykseen, pitäisikö Torniostakin tulla kaksikielien eli kun kauppa ja rajat ylittävä yhteistö rakentuu kielitaidon varaan, kaksikielisyys on edellytys ja vielä muidenkin kielten taito avuksi. Kolmen kielen: ruotsin, suomen ja englannin halinta on tavoiteena Haaparannan kielikoulussa. Se on ainoa koulu Ruotsissa, jonka opetusohjelmaan on kirjattu suomen opettaminen syntyperäisille ruotsalaisille. Juha Tainio kysyi kuntaminteriltä, olisiko tällainen koulumalli mahdollinen muuallakin Ruotsissa? Mikäs siinä elis vihreää valoa kuntaminsteri Östebergiltä - entä mitä mieltä nykyinen kouluministeri mahtaa olla kielten tasa-arvoisesta opettamisesta?

Haaparannalla kielikoulun suosio on niin suuri että Suomen puolelta läheskään kaikki halukaa eivät pääse ja ruotsinsuomalaisia lapsia ei kouluun oteta lainkaan. Eikä tätä toistakymmetä vuotta toiminutta mallia ole otettu käyttöön Haaparannan muissa kouluissa.

Kaksikielisen profiilin luominen rajan kaksoiskapungeissa on vielä pahasti kesken. Joitakin kylttejä ja tiedotuslehtiä on tehty suomeksi ja ruotsiksi, mutta paljon on vielä tekemättä - yhteistyötä vauhdittavan ministerivierailun aikaan tuli myös uutinen, että Ruotsi virallsesti on huolestunut siitä, että Suomessa ruotsin kielen opetus on vähentynyt pakkoruotsin poistamisen myötä. Asiaa kommentoi Suomen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen.

SR Sisuradio/Juha Tainio
juha.tainio@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".