Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Selvittäjä: Viittomakielen asema vahvistuisi syrjintälain avulla

Julkaistu fredag 12 maj 2006 kl 14.57
Viittomakielen aakkosia

Ruotsin viittomakielen asemasta torstaina julkistettu selvitys vaatii viittomakielelle samaa asemaa kuin kansallisille vähemmistökielille.

Eroja tavallisten puhuttujen kielien ja viittomakielen välillä kuitenkin on. Viittomakieli ei esimerkiksi periydy samalla tavalla sukupolvesta toiseen, kuin puhutut kielet, kertoo sosiaalihallituksen tekemän selvityksen pääsihteeri Christer Degsell.

Oikeus omaan kieleen on yksi ihmisen perusoikeuksista. Viittomakieliset syrjäytyvät kuitenkin usein muusta yhteiskunnasta, koska tiedotus on puutteellista. Kuinka monta viittomakielen puhujaa Ruotsissa on, ei tiedä kukaan, mutta luultavasti viittojia on 10 000-30 000.

Viittomakielisten ryhmässä on täysin kuuroja ja kuuromykkiä, mutta myös kuulevia, kuten esimerkiksi kuurojen lapsia. Viittomakielen puhuminen saattaa olla aktiivinen valinta, tai monien puhe-esteisten tapauksessa vaikkapa lääkärin määräys.

Viittomakielien säilyttämisessa ja kehittämisessä viittomakielisillä kouluilla onkin suuri merkitys, sanoo Christian Degsell.

Torstaina valmistuneessa selvityksessä otettiin esille viitomakielen asema myös kansainvälisessä perspektiivissä. Raportissa vaaditaan Ruotsin ottavan aktiivisesti kantaa siihen, että Euroopan neuvosto nostaisi Euroopassa puhutut viittomakielet kansallisten vähemmistökielien rinnalle.

Ruotsilta vaaditaan aktiivisuutta myös YK:n uuden, tekeillä oleva kehitysvammaisten oikeuksia tukevan kansainvälinen sopimuksen osalta, jotta viitteomakielen puhujat otettaisiin siinä erityisesti huomioon.

Ruotsissa viittomakielen asema on vahva. Christian Degsellin mukaan osittain siksi, koska Ruotsista puuttuu erityinen kielilaki. Tämän takia viittomakieltä kohdellaan monelta osin siinä missä muitakin kieliä.

Degsellin mielestä kielilakikeskustelu ainakin viittomakielisten näkökulmasta viittaisi kuitenkin siihen, että tarve kielelliseen syrjintään puuttuvasta laista olisikin suurempi kuin varsinaisen kielilain puute.

SR Sisuradio/Milla Eronen
milla.eronen@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".