Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ruotsin valtiopäivillä asioitiin suomeksi 1700-luvulla

Julkaistu onsdag 23 augusti 2006 kl 15.06
Kuva: Bengt O Nordin/SVT Bild

Valtiopäivien puhemies hylkäsi tiistaina valtiopäiväedustaja Nina Lundströmin suomeksi kirjoittaman kysymyksen vetoamalla siihen, että valtiopäivillä on perinteisesti käytetty ruotsia. Mutta Ruotsin valtiopäivillä on käytetty suomenkieltä ainakin 1700-luvulla, kertoo Suomen Kansallisarkiston entinen pääjohtaja, historian tutkija Kari Tarkiainen.

Suomella on vankka asema Ruotsin historiassa, todetaan mm. hallituksen hallintoalueselvityksessä viime vuodelta. Esimerkiksi jo 1500-luvulla lakeja käännettiin Ruotsissa suomeksi ja julkiset toimitukset oli tulkattava myös suomeksi.

Vuonna 1734 ruotsia taitamattomia suomalaisia valtiopäiväedustajia varten perustettiin jopa tulkin, niin sanotun translaattorin virka.

Ruotsalainen historijoitsija Herman Lindqvist vahvistaa sähköpostissa SR Sisuradiolle että suomea on käytetty valtiopäivillä ainakin tulkin avustuksella. Karjalainen Tomas Andersson Kuittinen puhui suomeksi vuonna 1771 talonpoikaissäädyn edustajana ja valitti, etteivät suomenkieliset valtiopäiväedustajat ymmärtäneet käsittelyistä mitään jos niitä ei käännetty. Suomenkielisiä edustajia oli tuolloin yhdeksän.

Vaikkei valtiopäivillä perinteisesti puhuttukaan ruotsia, sai jokainen kansalainen lähestyä kuningasta omalla kielellään, minkä sitten tulkki käänsi.

- Tämä ns. referendarius-laitos on Kaarle IX:n ajalta. Oli olemassa henkilöitä, jotka ottivat vastaan rahvaan valituksia millä kielellä ne sitten tulivatkin, kertoo Kari Tarkiainen.

Valtiopäivien kielitapaan löytyy ainakin yksi erinomainen poikkeus, henkilö joka puhui aina haluamaansa kieltä myös valtiopäivillä.

- Ruotsissahan oli kuninkaita, jotka eivät osanneet ollenkaan ruotsia. Esim. Fredrik I käytti vain saksankieltä. Eli täydellinen yksikielisyys ei ole koskaan ollut sääntö, ehkä kysymys on ollut enemmänkin tavasta, muistuttaa Kari Tarkiainen.

SR Sisuradio/ Niki Bergman
niki.bergman@sr.se

Lue myös:

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".