Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Vähemmistörahat - koko lista

Julkaistu måndag 16 oktober 2006 kl 17.01

Hallituksen budjettiesityksestä kansallisten vähemmistöjen määrärahoja saa etsiä suurennuslasilla. Ja jotain löytyykin.

Kansalliset vähemmistöt ovat tähän saakka saanet rahoitusta karkeasti ottaen kahdesta eri potista - yhtäältä vähemmistöryhmille suunnatuista yleisistä määrärahoista ja toisaalta kulttuurineuvoston kautta jaettavista rahoista, jotka on tarkoitettu kielen ja kulttuurin kehittämiseen.

Kansallisten vähemmistöryhmien yleiset määrärahat pysyvät ennallaan noin 10,4 miljoonassa kruunussa. Rahat jakautuvat yhtäältä Pohjois-Ruotsin seitsemän kunnan kielihallintokuluihin - toisaalta vähemmistöjen omien järjestöjen, kuten Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan, tukemiseen.

Toinen suuri vähemmistöjen potti on vuodesta 2002 lähtien ollut valtion kulttuurineuvoston määrärahat kansallisten vähemmistöjen kielen ja kulttuurin tukemiseen. Viime vuonna näitä rahoja jaettiin lähes kahdeksan miljoonaa avustuksina erilaisille kulttuuriprojekteille, kuten Tornionlaakson teatterille ja ruotsinsuomalaiselle Uudelle teatterille. Näiden rahojen kohtalosta ei ole tällä hetkellä mitään tietoa. Budjetissa ei niitä erikseen mainita, eikä kulttuurineuvoston vähemmistövirkailija Heidi Pikkarainen maanantaina tiennyt, onko hänellä ensi vuodeksi rahaa jaettavana vai ei.

Ainoa viittaus kansallisiin vähemmistöihin on kulttuurineuvostoa koskevassa kohdassa lyhyt teksti, jossa todetaan, että ”!strategisesti tärkeä alue hallituksen kulttuuripolitiikalle on etninen ja kulttuurinen moninaisuus ja kulttuuripoltiikan kansainvälistyminen, ja että hallitus palaa myöhemmin asiaan tarkempien ehdotusten kanssa tätä aluetta koskien.”

Ruotsinsuomalaisista instituutioista Suomen kulttuuri-instituutin kirjastoa ei mainita budjettitekstissä erikseen. Viime vuonna kirjasto sai miljoonan kruunun määrärahan, jonka uskottiin jatkuvan. Instituutin johtajan Bengt Packalénin mukaan kirjasto on täysin riippuvainen hallituksen tuesta, ja asiaa selvitetään parhaillaan Kulttuurineuvoston kanssa.

Ruotsinsuomalaisten arkistoa ei myöskään mainita budjettitekstissä erikseen.

Sen sijaan kielten ja kansanperinteen tutkimuslaitos - johon ruotsinsuomalainen kielilautakuntakin nykyään sisältyy - saa 2 miljoonan kruunun korotuksen määrärahaansa. Rahoilla kustannetaan muun muassa meänkielen kielenhuollon käynnistäminen.

Ruotsin ja Suomen välinen tv-vaihto säilyy budjettitekstin perusteella ennallaan. Siihen on varattu vähän enemmän rahaa kuin aikaisemmin - 20,7 miljoonaa ensi vuodelle ja reilut 21 miljoonaa sitä seuraavalle. Oletettavasti TV Finland siis näkyy Ruotsissa myös jatkossa.

SKKK - eli Suomen kielen ja kulttuurin keskus Mälarinlaakson korkeakoulussa mainitaan lyhykäisesti budjetissa. Tekstissä todetaan, että hallitus ”olettaa toiminnan jatkuvan osana korkeakoulun toimintaa, ja rahoituksen tulevan korkeakoulun tavanomaisesta budjetista”.

Sosiaalidemokraattien entisen valtiopäiväedustajan Paavo Valliuksen selvitys suomen kielen hallintoalueen laajenemisesta muutamasta pohjoisen kunnasta myös Mälarin laaksoon mainitaan budjettitekstissä. Hallitus toteaa, että selvitys on tehty, ja että asiaa valmistellaan parhaillaan hallituksen kansliassa.

Niin ikään hallituksen kansliassa valmistellaan lehdistötukikomitean aiempaa esitystä meänkielisten ja saamenkielisten lehtien tukemiseksi.

Budjettiesityksen vähemmistöpolitiikkaa koskevan kappaleen sanamuodoissa on joitakin pieniä muutoksia edellisvuotiseen verrattuna.

Teksti on hieman pitempi, ja sanamuodot hieman toisenlaisia. Tekstissä esimerkiksi todetaan, että kansallisten vähemmistöjen tulee pystyä säilyttämään ja kehittämään kulttuuriaan, identiteettiään ja kieltään - edellisvuoden budjettiteksistä puuttui sana kieli.

Tekstissä todetaan myös, että vähemmistökielet uhkaavat hävitä jollei vahvempiin toimenpiteisiin ryhdytä.

Hallitus aikoo kutsua koolle kansallisten vähemmistöjen edustajat ja kuulla heidän näkemyksiään ennen kuin vastaus Euroopan Neuvostolle jätetään koskien neuvoston raporttia vähemmistökielikonvention toteutumisesta Ruotsissa.

Hallituksen mukaan Euroopan Neuvoston Ruotsille osoittama kritiikki on hyvä lähtökohta, kun vähemmistöpolitiikkaa lähdetään edelleen kehittämään.

SR Sisradio/Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".