Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradio valvoo ja selvittää suomen kielen asemaa Ruotsissa. /Temasida om finska språket i Sverige.

Suuren muuttoaallon jäljillä

Publicerat lördag 5 november 2005 kl 12.33
1 av 2
Lasse Lehtinen
2 av 2
Seppo Kääriäinen

Joukkosiirtolaisuus Suomesta Ruotsiin alkoi 1960-luvun puolivälin jälkeen, ja se kesti 1970-luvun alkupuolelle. Tässä keskustelussa siirolaisuuden pohjaa Suomen näkökulmasta pohtivat kaksi tohtoria: Seppo Kääriäinen ja Lasse Lehtinen. Molemmat ovat myös aktiivipoliitikkoja. Kääriäinen on pitkäaikainen kansanedustaja ja Suomen keskustan puoluesihteeri. Nyt hän on puolustusministeri. Lasse Lehtinen on puolestaan ollut sosialidemokraattien kansanedustaja, ja nyt hän on Euroopaan parlamentin jäsen.

1. ”Kyse oli työstä ja leivästä.”

Ministeri Seppo Kääriäinen kiteyttää suuret emigraatiovuodet ihmisten haluun saada työtä ja ruokaa. Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen puolestaan sanoo, että suomalaiset olivat ajaneet itsensä historialliseen ansaan: karjalaiset oli onnistuttu asuttamaan, mutta hiljalleen pientiloista tuli elinkelvottomia. Samaan aikaan maassa käytiin kovaa poliittista taistelua sosialidemokraattien ja maalaisliitto-keskustan välillä.

2. ”Poliittinen kilpailu oli sodan jälkeen kovaa

Suomessa oli 1960-1970 kaikkiaan 17 eri hallitusta. 1950-luvulla hallitusten luku oli suhteessa vieläkin suurempi: 14 kappaletta. Ministeri Seppo Kääriäisen mukaan sodan jälkeiset lyhytkautiset hallitukset olivat seurausta ankarasta poliittisesta kilpailusta. Euroopan parlamentin jäsen Lasse Lehtinen tulkitsee repaleisen sisäpolitiikan nuoren tasavallan kasvukivuiksi. Hän iloitsee nykyisestä tilanteesta, jossa hallitukset istuvat koko vaalikauden ja pystyvät esimerkiksi harjoittamaan mm. pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Lehtinen syyttää myös osittain Suomen 1950-luvun repaleista sisäpolitiikkaa maan talouden huonosta kunnosta.

3. ”Ruotsiin muutto on pantava laajaan kehykseen”

”Jälleenrakennuksen aikaan ei voiunut pysähtyä, vaan yhteiskunnat kehittyvät hurjaa kyytiä” sanoo Seppo Kääriäinen. ”Sotien jälkeistä yhteiskuntarakennetta ei voinut enää pitää. Sotien jälkeinen asutuspolitiikkaa oli viisasta ja järkevää, mutta sen varassa ei voinut jatkaa vuosikymmeniä.” Lasse Lehtinen puolestaan kertoo omasta vapaa-ajan paikastaan, jolta juuri lähdettiin Ruotsiin. ”Ihmiset äänestivät jaloillaan.” hän sanoo.

4. ”Vanhat puolueet loivat tilaa Veikko Vennamolle”

Suuren muuttoaallon aikana Suomessa politiikkaa teki myös Suomen Maaseudun Puolue eli SMP johtajanaan Veikko Vennamo (1913-1997). Populistipuolueen noustessa paikkansa eduskunnassa menetti muun muassa Lasse Lehtinen. Hän analysoi oman puolueensa eli sosialidemokraattinen toimintaa, jossa 1960- ja 1970-luvuilla unohdettiin esimerkiksi sotaveteraanit, ja näin SMP:n nousulle jäi tilaa.

5. ”Ruotsi on niin rikas maa, että me ei ikinä saada sitä kiinni”

Suomi kuroi hiljalleen elintasokilpailussa Ruotsia kiinni. Yksi menestystekijä oli idänkauppa eli liiketoimet lähinnä Neuvostoliiton kanssa, sanoo Seppo Kääriäinen. Hän painotta myös konsensuksen syntyä maan politiikassa. Vielä 1960-luvulla mielipide-erot olivat kuitenkin suuret. Lasse Lehtinen kertoo koulupoikana tekemästään ensimmäisestä ulkomaanmatkastaan, joka suuntautu Tukholmaan. Hän painottaa taloudellisen yhteistyön jopa riippuvuuden merkitystä elintasoerojen tasoittumisessa.

6. ”Ne ovat aika tylsiä nuo ruotsalaiset kansanedustajat...”

Entäpä erot politiikassa kahden maan eli Suomen ja Ruotsin välillä? Lasse Lehtinen kertoo kokemuksistaan ruotsalaisista sosialidemokraateista ja kokoomuslaisten kansanedustajien kanssa, siitä kuinka Ruotsin demarit aloittivat aina kannanottonsa: ”Olof Palme har sagt...”

7. ”Itse olin potentiaalinen Ruotsiin muuttaja”

Seppo Kääriäinen kertoo omista muistoistaan suuren muuttoaallon ajalta. Hän valitsi kuitenkin koulunkäynnin. ”Ilmapiiri ei ollut mieltä kohentava 1960-luvun lopulla.” hän muistelee. Kääriäinen sanoo, että vuosikymmenten takaisista ajoista on myös opiksi otettavaa. Hän vetää linjaa EU:n nykyiseen kehitykseen, jossa poliittisen eliitin on tarkkaan mietittävä suhdettaan kansaan. Lasse Lehtinen puolestaan kertoo kuinka hän hankki vapaa-ajan asuntonsa Pohjois-Savosta, Varpaisjärveltä 1974. Seutu on nähnyt valtavan muutoksen ja elämisen laatu on kohentunut. ”Nythän odotetaan, että laajat eläkeläisjoukot tulevat eläkepäivilleen Suomeen.” Lehtinen sanoo.

8. ”Politiikassa on hyvä tunnustaa, että asiat eivät pysy paikoillaan”

Entä jättikö suuri muuttoaalto Ruotsiin mitään jälkiä kansakunnan mielentilaan?

”Suomalaisten haavat ovat Suomen puolella, ne ovat tuoreempia, seurauksena syvästä lamasta 1990-luvun alussa. Se oli muuttoliikkettä pahempi kuppaus. Se oli avohaava, joka paranee vain hitaasti.” sanoo Lasse Lehtinen. ”Rikkaalla Ruotsilla oli mahdollisuus hoitaa Suomen ongelma.” Seppo Kääriäinen puolestaan sanoo myös, että reilun vuosikymmenen takainen lama jätti syvät jäljet Suomeen. ”Suomi pysyy kauttaaltaan asuttuna, kun vain infrastruktuutista ja peruspalveluista pidetään kiinni.”

SR Sisuradio/Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".