Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Ajan hermolla heti aamusta alkaen - tutussa ja turvallisessa seurassa. /Morgonprogram på finska.

Kun Ruotsi ja Suomi olivat yhtä

Julkaistu torsdag 27 augusti 2009 kl 12.44
Vieras menneisyydestä 1809 Kuva/Foto: Jorma Ikäheimo/SVT

Millainen Ruotsi olisi, jos Suomi kuuluisi yhä Ruotsille? Mitä Suomelle tapahtui sen jälkeen, kun maa siirtyi Venäjän valtaan? Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä.

Vuonna 1809 Ruotsi hävisi Suomen sodan ja maa menetti Suomen Venäjälle. Samalla päättyi Ruotsin ja Suomen taival yhtenä valtakuntana – aikakausi, joka oli kestänyt 600 vuotta. Tuona aikana koko valtakunnassa oli sama yhteiskuntarakenne ja uskonto. Yhteinen historia leimaa maita tänäkin päivänä ja näkyy yhteistyössä talouden, politiikan ja puolustuksen saralla. Ja tietenkin siinä, miten kansalaiset ovat muuttaneet lahden yli kumpaankin suuntaan.

8-osaisessa sarjassa tarkastellaan nykyajan ilmiöitä historian valossa. Miksi Suomessa puhutaan yhä suomea, vaikka kieli oli suur-Ruotsissa vähemmistökieli? Miten Tornionlaakson kunnat tekevät yhteistyötä niin, että vuonna 1809 piirretty raja on katoamassa? Miksi suomalaisesta koulusta tuli ruotsalaista tiukempi, vaikka maiden kulttuuriperintö on sama? Mitä ruotsalaiset ajattelevat Venäjästä, joka päätti lopullisesti Ruotsin suurvaltakauden? Onko Ruotsi yhä ”henkinen” suurvalta? Mistä suomalaiset ovat kiitollisia Venäjälle? Sarjan aloittaa jakso, jossa palautetaan mieliin Suomen sodan tapahtumia ja pohditaan sodan vaikutuksia tämän päivän puolustusratkaisuihin Ruotsissa ja Suomessa.

Sarjan jokaisessa osassa stand up –koomikko André Wickström maalailee, millainen suur-Ruotsi olisi nykyään, jos Ruotsi ja Suomi olisivat yhä yhtä.

Vieras menneisyydestä 1809 –sarja nähdään maanantaisin 7.9. alkaen SVT2-kanavalla kello 20.30. Sarja on Ruotsin Television suomenkielisen toimituksen tuotantoa ja tuottajana on Pia-Mari Suomela.

Vieras menneisyydestä 1809,

Osa 1. (1. lähetys 7.9.2009)
Miksi rajalla on rautaa?

Syksyllä 1809 ruotsalainen kenraaliluutnantti von Döbeln piti suomalaisille sotilaille jäähyväispuheen Uumajassa. Suomen sota oli päättynyt, ja Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Samalla päättyi 600 vuotta kestänyt Ruotsin ja Suomen yhteinen taival. Yhteinen historia leimaa maita tänäkin päivänä. Nykyään Ruotsilla ja Suomella on jatkuvaa puolustusyhteistyötä. Mutta näkemyserojakin on: Vieras menneisyydestä 1809 –sarjan ensimmäisessä jaksossa kysytään, miksi rajalla on rautaa? Miksi Suomi varustaa itärajaansa ja Ruotsi arvostelee Suomea rypäleaseiden sallimisesta? Ohjelman on toimittanut Eija Sarinko. 

Osa 2. (1. lähetys 14.9.2009)
Miksi Suomessa puhutaan suomea?

Suomen kansallinen herätys alkoi Tukholmasta. Suomalaisuusliikkeen kärkihahmo Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa. Snellmanilla oli ratkaiseva merkitys siihen, että suomen kieli sai Suomessa virallisen aseman vuonna 1863. Tuolloin Suomi oli osa Venäjää – Ruotsi oli menettänyt Suomen sodassa vuonna 1809. Samalla päättyi 600 vuotta kestänyt kausi, jolloin Ruotsi ja Suomi olivat yhtä maata ja ruotsi tämän valtakunnan hallitseva kieli. Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 pohditaan tänään, miksi Suomessa puhutaan suomea. Ohjelmassa tavataan myös helsinkiläinen Jussi Snellman, joka edustaa suvun nuorta polvea. Toimittajana on Pia-Mari Suomela.

Osa 3. (1. lähetys 21.9.2009)
Matka sukujuurille Itä-Suomeen

Lidingöläisen Katarina Mannheimer-Ahlströmin sukujuuret löytyvät Suomesta. Hän on mahtavan Ahlströmin teollisuussuvun jäsen ja hyvin tietoinen sukunsa historiasta. Mutta vasta vierailulla Itä-Suomessa hänelle selviää, miten suuri merkitys hänen suvullaan on ollut seudun ihmisille. Hänen esi-isänsä, suomalainen talonpoika Antti Ahlstöm loi valtavan omaisuuden puuteollisuudella. Pohja vaurastumiseen juontuu Ruotsin vallan ajasta, jolloin talonpojillakin oli oikeus kasvattaa omaisuutta. Ruotsin vallan perua on myös ruotsin kieli, jonka suku toi Itä-Suomen Varkauteen. Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 Katarina Mannheimer-Ahlström testaa, vieläkö Varkaudessa pärjää ruotsilla. Toimittajana on Eija Sarinko.

Osa 4. (lähetys 28.9.2009)
Häviääkö raja Tornionlaaksosta?

Ruotsin Pajala ja Suomen Kolari suunnittelevat yhteistä suurkuntaa, Meänmaata, jolla luodaan edellytyksiä yhteiselle kaivostoiminnalle. Tavoitteena on poistaa valtakunnan raja Tornionlaaksosta. Venäjän keisarin vuonna 1809 piirtämä raja pirstoi kielellisesti ja kulttuurisesti yhtenäisen talousalueen. Ihmisten mieliin iskostettiin oman maan paremmuutta yhteistyön sijaan, ja Ruotsin puolella suomen kieltä kitkettiin kovin ottein. EU:hun liittymisestä tuli käänne: se poisti tullin ja toi projektirahaa alueelle. Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 nähdään, miten yhtenäistä Tornionlaaksoa rakennetaan uudelleen. Toimittajana on Maarit Turtiainen.

Osa 5. (1. lähetys 5.10.2009)
Kuka pelkää Venäjää?

- En ollut kuullut venäläisten tihutöistä mitään, ennen kuin muutin Ruotsiin. Oli järkytys kuulla, mitä venäläiset olivat tehneet Ruotsissa, Kalmarissa asuva Olga Vallée kertoo. Venäläisjoukot polttivat ruotsalaiskyliä 1700-luvun alussa, ja syntyi käsite ”venäjänpelko”.  Vuonna 1809 Venäjä laittoi lopullisen niitin Ruotsin suurvaltakaudelle, kun se otti haltuunsa Suomen. Suomelle Venäjän aika ja sen tuoma autonomia olivat puolestaan tärkeä askel kohti itsenäisyyttä. Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 katsastetaan, millaisia toisistaan poikkeavia vaiheita Ruotsi ja Suomi ovat kokeneet suhteessaan Venäjään. Toimittajana on Pia-Mari Suomela.

Osa 6. (1. lähetys 12.10.2009)
Pukeudutaanko Ruotsissa paremmin?

Suomalaisten ja ruotsalaisten pukeutumista vertaillaan usein. Monet pitävät ruotsalaisia trendikkäinä, kun suomalaiset leimataan helposti tuulipukukansaksi. Aina kansojemme pukeutuminen ei ole eronnut toisistaan. Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809, pukeutuminen ei Suomessa juurikaan muuttunut. Samat keskieurooppalaiset trendit saapuivat Suomeen, nyt vain Venäjän kautta. Aina 1900-luvun alkuun saakka Suomessa ja Ruotsissa pukeuduttiin kutakuinkin samantasoisesti. Sitten väliin tulivat sodat. Vieras menneisyydestä 1809 – sarjassa selvitellään, pukeudutaanko Ruotsissa todella Suomea paremmin? Kysymystä pohtii muun muassa suunnittelija Camilla Norrback, jolla on kokemusta molemmista maista. Toimittajana on Heidi Liekola.

Osa 7. (1. lähetys 19.10.2009)
Onko suomalainen koulu ruotsalaista parempi?

Suomalainen koulu on kansainvälisten vertailujen mukaan maailman huippu. Ruotsalaispoliitiikkojen katseet ovatkin viime vuosina kääntyneet herkästi itään koulu-uudistuksia suunniteltaessa. Mutta onko suomalainen koulu ruotsalaista parempi? Maiden koulujärjestelmät perustuvat historiallisesti samoihin rakenteisiin, ja koulun kehitys on kulkenut samoja raiteita molemmissa maissa. Sävyeroja kuitenkin löytyy. Suomessa opettajien status on korkea, kun taas Ruotsissa sosiaaliset taidot ovat arvossaan. Sarjan "Vieras menneisyydestä 1809" jaksossa etsitään hyvän koulun aineksia. Toimittajana on Heidi Liekola.


Osa 8. (1. lähetys 26.10.2009)
Onko Ruotsi yhä suurvalta?

Ruotsi ottaa mielellään isonveljen roolin pohjoimaisessa perheessä ja toimii hanakasti maailman omanatuntona. Onko rooli peräisin Ruotsin suurvaltakaudelta, joka oli mahtavimmillaan niin poliittisesti kuin alueellisestikin 1600-luvulla? Lopullinen kuolinisku Ruotsin mahtikaudelle oli itäisen valtakunnan eli Suomen menettäminen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Mutta löytyykö Ruotsista yhä suurvalta-ajattelua? Sitä pohditaan sarjassa "Vieras menneisyydestä 1809". Toimittajana on Eija Sarinko.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".