Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Ajan hermolla heti aamusta alkaen - tutussa ja turvallisessa seurassa. /Morgonprogram på finska.

MATTI, MIKA JA MIEHEN MALLI

Julkaistu fredag 11 mars 2011 kl 12.16
Mikko Viitalan kolumni: Matti, Mika ja miehen malli
(4:47 min)

Mikko Viitalan kolumni 11.3.2011

Holmenkollenin kisoista Suomi sai uuden hiihtokuninkaan Matti Heikkisen.  Voitto on valtava juttu Suomen hiihdolle, totesi Mika Myllylä suomalaismedioille - ex-mestari Myllylä, Suomen edellinen arvokisakultamitalin ansainnut mieshiihtäjä.

Holmenkollenin MM-hiihdot on hiihdetty ja mitalit jaettu. Kisat saatin päätökseen viime viikonloppuna ja Suomikin sai kokoon komean mitalisaldon. Kaiken kruunasi Matti Heikkisen 15 kilometrin perinteisen kulta. Urheilukansa sai jälleen aihetta juhlaan ja uusi hiihtokuningas on kruunattu. "Voitto on valtava juttu Suomen hiihdolle" totesi Mika Myllylä suomalaismedioille - ex-mestari Myllylä, Suomen edellinen arvokisakultamitalin ansainnut mieshiihtäjä.

10 vuotta on kulunut Lahden MM-kisoista. Maailmankuuluut kärykisat, jotka saattoivat suomalaiset jonkinlaiseen kansallisen trauman tilaan. Tai ainakin näin asiasta kirjoitellaan. Ja kirjoitusten keskellähän ihminen jää huippu-urheilijan menetetyn maineen varjoon, toisarvoiseksi asiaksi iskevien otsikoiden taakse. Mika Myllylä oli kenties urheilusankareista suurin - ja pudotus kansan odotuksista rakennetulta jalustalta sen veroinen.

Sain muutama vuosi sitten tilaisuuden tavata Mika Myllylän hänen kotiseudullaan Haapajärvellä. Olin paikalla työasioissa, tekemässä reportaasia Myllylästä Ruotsin television suomenkieliseen ohjelmasarjaan. Haastattelu oli julkisuudesta vetäytyneen Myllylän ensimmäisiä televisioesiintymisiä dopingjupakan jälkeen. Tarkoituksena oli laajentaa kuvaa, puhumalla esikuvana olemisesta, miehen mallista ja mitä se merkitsee kovia kokeneelle, entiselle huippu-urheilijalle.

Edessäni istui selkeäsanainen mies, joka kertoi aloittaneensa uuden elämän ja omistautuvansa perheelleen ja uudelle työpaikalleen. Huomasin, että Lahden tapahtumat ja kisojen jälkeinen ryöpytys oli kuitenkin edelleen arka paikka.

Vierailu Myllylän kotona on jäänyt elävänä mieleeni. Ei vain siksi, että edessäni oli nuoruuden ajan sankarini, Ruotsissa varttunut hiihtokuningas - vaan myös siksi, että ensimmäistä kertaa ihminen sieltä ladun viereltä, sankariviitan varjosta hahmottui. Rupatellessani kyläläisten kanssa, kuva vahvistui. He puhuivat Mikasta, sympaattisesta kaverista, joka kävi säännöllisesti urheiluhallissa lastensa kanssa liikuntaa harrastamassa - eivät mestaruusmitaleita niittäneestä huippu-urheilija Myllylästä. Eräs kyläläinen kiteytti, että "ei niitä kaikkia mitaleita aineilla ansaita, kyllä siihen itse miestäkin tarvitaan".

Mikä on se miehen - tai naisen - mitta, kun ura päättyy, ja suoritukset ja niiden avulla niitetty maine ja kunnia viedään alta pois? Saako virheitä ylipäätään tehdä? Ruotsissa tuomio on selkeä. Se on kerrasta poikki ja ikuiseen pannaan. Elinkautisia kilpailukieltoja ja tiukempia otteita peräänkuulutetaan säännöllisesti. Ruotsissa ei unohdeta - Ruotsissa ei doupata. Jos sellaista sattuu, niin kyse on väärinkäsityksestä, vahingosta tai muuten vaan vääränlaisesta taustasta. Oli sitten kyse kiellettyä astmalääkettä erikoisluvalla käyttävistä ruotsalaishiihtäjistä tai kasvuhormooneja popsineista jääkiekkoammattilaisista. Sinikeltaiseen syleilyyn menestyksensä ansiosta päästetty aitajuoksija Ludmila Enqvist muuttui nopeasti venäläiseksi hänen retkahdettua kiellettyjen aineiden käyttöön.

Saatan olla väärässä, mutta Suomessa ei mielestäni osoitella sormella aivan yhtä vimmakkaasti. Se ei minusta merkitse väärinkäytön tai sääntörikon hyväksymistä, vaan sitä, että ihmiselle annetaan toinen mahdollisuus. Suhtautuminen on monin puolin terveempää - aivan kuin maassa olisi koettu vakavampiakin kansallisia traumoja kuin urheiluun liittyvät huonot uutiset. Tiedetään myös, että sen kaikkein kovimman tuomion antaa kuitenkin mies itselleen. Mika Myllylän tapaamisesta jäi mieleen eritoten yksi hetki.

Olimme kuvaamassa viimeisiä otoksia täpöten täynnä olevasta palkintohuoneesta kun Mika nosti pokaalien ja pystien keskeltä esiin yhden vaatimattomalta näyttävän mitalin. Pieneen, pölyn peittämään ja ajan värittämään mitaliin oli ristattu ruotsinkielistä tekstiä. Siinä se oli - Trollhättanin paikallisista hiihtokisoista ansaittu, ja kipinän sytyttänyt, Mika Myllylän kaikkein ensimmäinen hiihtomitali. Voitto oli loppujen lopuksi valtava juttu Suomen hiihdolle.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".