Runoilijan jäljillä Huddingessa

Kössi Kaatran syntymästä on kulunut 130 vuotta. Hän kuoli Tukholman kupeessa Huddingessa.

Asko Solen kera Kössi Kaatrasta keskustelee Jorma Ikäheimo.

Matti J. Korhonen ja Asko Sole Kössi Kaatran haudalla 2007. Kuva/Foto: Jorma Ikäheimo/Sveriges Radio Sisuradio.

Kaatran vaiheista

Kössi Kaatra (eli alkujaan Gustaf Adolf Lindström) (1882, Lohja - 1928, Huddinge) oli suomalainen työväenrunoilija, toimittaja ja teatteriohjaaja.

Kaatra aloitti runoyön Eino Leino -henkeen. Tutustuttuaan työväenliikkeeseen hänen runoutensa sai uuden suunnan.

Kaatra oli myös Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana, kirjakauppiaana ja vuodesta 1910 sekatavarakauppiaana.

Vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen silloin Oulussa asunut Kaatra alkoi taas kirjoittaa runoja, artikkeleita ja pakinoita joita julkaistiin Kansan Tahto-nimisessä oululaisessa työväenlehdessä jonka toimitussihteeri Kaatra oli. Suomen sisällissodan alettua ja valkoisten vallattua Oulun Kaatra piileskeli ensin koko talven asuintalonsa ullakolla ja onnistui sitten pakenemaan Tornion kautta Ruotsiin.

Kaatra asettui asumaan Tukholmaan 1918. Hän julkaisi Oulussa kirjoittamiaan runoja kokoelmassa Alhaisolauluja vuonna 1922. Hän kirjoitti myös proosateokset Punaisia ja valkoisia sekä Äiti ja poika. Kaatra toimi Tukholmassa ilmestyneen Tukholman Suomalaisen seuran Viesti-lehden toimitussihteerinä ja kirjoitti myös artikkeleja ja pakinoita suomalaisiin ja amerikansuomalaisiin työväenlehtiin.

Kaatra vietti kesiään Gotlannissa ja meni naimisiin 39-vuotiaana. Hän kuoli Ruotsissa vuonna 1928.

(Wikipedia)