Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Kenet huolit pelikentällesi?

Julkaistu fredag 10 augusti 2007 kl 09.36

Viikon kommentissa pohditaan tällä kertaa syrjinnän mekanismeja. Kommentoijana Kirsi Blomberg.

Ja nyt on sinun vuorosi. Postia osoitteeseen ajankohta@sr.se tai puhelinvastaajaan numeroon 08-545 507 32.

Se mitä oikeasti valitsemme ja mitä sanomme kannattavamme ovat kaksi eri juttua.

On toisaalta olemassa se oma henkilökohtainen taso jossa olemme niitä jotka ei lyö pikku koiraa mutta toisaalta olemme ryhmässä mukana käyttämässä tuotteita joissa on suihkutettu ties mitä sumutetta pikkukoiran silmään.

Tai kuka sanoo kannattavansa maahanmuuttajien diskriminointia tai kenen mielestä saa sortaa pieniä lapsia joilla sattuu olemaan isänä vaikkapa saksalainen sotilas niin kuin Sisuradiossa todistetiin tällä viikolla.

Tässä vaan tämmönen pikku nippu ajankohtaisia maailman lajittelumekanismeja joista useimmat sanoo että en minä ainakaan.

Mutta kuka sitten ja miten?

Olenko tässä nyt synnin tuntoa hakemassa.

No, en ainakaan tunnusta, vaan olen taas lukenut kirjaa ja saanut ajattelemisen aihetta. Ehkä sinäkin olet jo lukenut jo viime vuonna ilmestyneen Feakonomics eli Outotalous nimisen kirjan jossa kerrotaan muun muuassa kuinka melkein kaikki nettideittaajat sanovat hyväksyvänsä minkävärisen kavaljeerin tai morsmaikin hyvänsä mutta että käytännössä valkoiset valitsevat yli 90 prosenttisti yhtä kalpeanaamaisen kumppanin kuin itse ovat. Mitä nyt vähän miehet suosivat vielä itseäänkin vaaleatukkaisempia naisia ja naiset itseään rikkaampia miehiä.

Eli voiko näitä valkoihoisten suosijia syyttää järjestelmäsyrjinnästä?

Ja tällaisia reikiä ajatusmaailman polittisesti korrektista yksilötasosta todellisuuteen löytyy roppakaupalla jos vähän katsoo ympärilleen ja ihan hakematta minulle tuli sitten mieleen kuinka Ruotsissa saa kaikua aika mielenkiintoinen esimerkki. Se kun Svenska Näringslivetin tutkija Farbot Rezania väittää ettei maahanmuuttajia syrjitä Ruotsin työmarkkinoilla. Luulisin että yleinen käsitys on se että samanlaiset mekanismit kuin treffipalvelun valinnoissa johtavat siihen että maahanmuuttaja jää useimmiten kakkoseksi. Mutta nyt Farbot Rezan väittäkin että hänellä on tilasto joka osoittaa että koulutus, se kuinka kauan on ollut Ruotsissa ja missä osassa maata asuu johtaa maahanmuttajien korkeampiin työttömyyslukuihin. Hän painottaa että Ruotsin lääkärikunnasta on ulkomaalaisia jo 22 prosenttia. Eli että tilastoon jonka mukaan maahanmuuttajat ovat muita heikommilla löytyy muita syitä kuin syrjintä.

Esimerkkinä hän mainitsee muun muassa sen että ruotsalaisilla on paremmat verkostot ja niiden kautta välitetään nykyään monet parhaista työpaikoista.

Mutta eikös tässä olla takaisin siinä struktuurisyrjinässä. En minä tässä nyt ketään syrji erikoisesti, mitä nyt vaan vähän suosin joitakin omanlaisiani samasta verkostosta.

Varmaan tuttu tunne myös ruotsinsuomalaiselle että ei selvästi syrjitä mutta ei myöskään oteta mukaan.

Tähän järjestelmäsyrjinnan uhri-asetelmaan olisi kai ihan kiva lopettaa mutta ajattelepas tarkkaan. Vaikka juuri sinä et nyt varsinaisesti ketään syrjisisikään niin ketkä eivät varmasti ikinä pääsisi sinun pelikenttääsi? Itselleni tulee mieleen aika monia.

Kommentti Studio Sisussa 10.8.2007

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".