Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Kunta-äidiltä ei onnistu tiedottaminen

Julkaistu fredag 2 november 2007 kl 16.53

Viikon kommentissa arvioidaan kuntien vähemmistötiedotusstrategioita.

Kirsi Blomberg on kuunnellut kuntien vastauksia Sisu ja Saameradion tällä viikolla julkaistuun selvitykseen.


Joskus sen huomaa selvästi että Sveamammaa on enää tuskin olemassakaan. Ruotsin lasta ja aikuistakin hoitaa ja opettaa puhumaankin Kunta-äiti eikä siis enää äitivaltio ja niinpä se onkin kunta jolla on vastuu myös siitä, että ruotsin vähemmistöihin kuuluvat kunnan lapset saavat oppia puhumaan muutakin kuin enemmistön kieltä.

Ja kuntaäidin pitäisi myös neuvoa ja opettaa, että vähemmistökielisillä on oikeus äidinkielen opetukseen.

Eli siitäpä syystä Sisuradio ja Sameradio yhteistyössä alkoivat ottaa selvää siitä kuinka vähemmistökielistä tiedottaminen ja opetus on järjestetty Ruotsin kunnissa.

Ja niinhän siinä kävi kuten usein ennenkin, ettei kovin syvältä tarvinnut kaivaa kun useat saamamme vastaukset joutuivat Kafka osastolle käsittämättömyydessään.

Jostakin syystä tulee monta mutkaa matkaan kun kuntaädin pitäisi leipoa vähemmistölimppua.

Näin siis vaikka kunnilla onkin selvä velvollisuus tiedottaa vähemmistökielen oppimisoikeudesta vieläpä aktiivisesti.

Tällä kertaa emme voi väittää että vain suomenkieliset olisivat ottopojan asemassa vaan ihan yhtä huonosti menee saamelaisilla.

Kuten, kun kunta tiedottaa oikeudesta äidinkielen opetukseen vain nille saamelaisille, jotka jollakin mystisellä tavalla tunnistaa kuuluviksi saamekulttuuriin, oppilasmäärä jää niin vähäiseksi, ettei voida palkata kokoaikaista opettajaa ja kun ei voida palkata kokoaikaista opettajaa niin ei voida panna myöskään lehteen ilmoitusta opettajan paikasta ja siksi pitää sitten käyttää opettajina saameataitavia henkilöitä silloin kun he porometsästä joutavat ja tämän seuraksena on sitten ollut myös laatuongelmaa.

Tuo esimerkki oli Arjeplogista jossa varsin monella olisi oikeus saamenkielen opetukseen.

Samanlaisia opettajiin viittavia vastauksia saatiin myös muualta
esim: kyllä meidän opettajat tietää ja informoi ja varmaan on hyvin mennyt kun kukaan ei ole valittanut tai tai sitten se että Kramforsin malli jossa arviodaan että: hiljaa hyvä tulee kun - kyllähän se on budejttikysymyskin jos tiedotamme liikaa niin tulee paineita tiettyjen opettajien palkkaamiseen kun kunta on pieni ja todellisuudessa on vaikea informoida oikeudesta jota ei ehkä kuitenkaan ehkä pystytä täyttämään opettajapulan vuoksi. Eli kuulostaa siltä kuin kunnan jo pilviselle taivalle olisi ilmestynyt vielä aktiivisen vähemmistiedotuksen sadepilvi joka voi vielä lirauttaa mehut kunnan omaan niskaan jos sitä ruokkii uusilla vähemmistökieltä haluavilla.

Kaikki ei kuitenkaan ole ihan mustaa!

Joissakin kunnissa, kuten Solnassa on asiasta vastuussa maahanmuuttaja Kreikasta ja yhtäkkiä ei kuntaäiti ainakaan koulupuolella näe asiaa niin hirveän vaikeana. Ja käynnissä on myös kuntien yhteishankkeita joiden avulla esimerkiksi etäopetus tai opettajaresurssien yhteiskäyttö voisikin puhaltaa turhia huolen pilvieä kuntaäidin otsalta ja avata vaikkapa rakastavan äidin silmän loistamana onnesta kun kunnan lapset osaavat muutakin kuin ruotsia ja vähemmistökieli olisi rikkautena eikä hankala lapsipuoli jota piilotellaan kuntaäidin helmojen alle.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".