Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Ruotsin koulut eivät tarvitse asevarustelua vaan aseista riisuntaa

Julkaistu fredag 30 november 2007 kl 16.45

Viikon kommentissa pohditaan kouluväkivaltaa ja mitä sille pitäisi tehdä.

Kommentoijana Kirsi Blomberg.

Mitä mieltä sinä olet?
Mikä auttaa sinun mielestäsi kouluväkivaltaan?

 

Ruotsin koulut eivät tarvitse asevarustelua vaan aseista riisuntaa.

Ei lapset voi käydä koulua vankilassa eikä linnoituksessa vaan lasten on opittava osaksi avointa yhteiskuntaa ja mikä viesti se on että tämä maailma on nyt vaan tämmöinen ja jokainen puolustautukoon parhaansa mukaan. Vartijat ovelle ja tänne ei saa tulla!

Uskallan jopa väittää että tiedän mistä puhun.

Kävin vuoden koulua Los Angelesissa seitsemänkymmnetä luvulla. Ehdin käydä kahta eri koulua joiden ero oli kuin yöllä ja päivällä vaikka välimatkaa oli vain muutama kilometri.

Ensimmäisessä koulussa Van Nuyes Higssa kulkivat aseistautuneet vartijat koulun pihalla ja jännitykset siinä koulussa olivat niin valtavat että piti tietää tarkaan mihin vessaan meni.

Ne oli jaettu valkoisille, mustille ja chikanoille niin kuin termi siihen aikaan kuului.

Eli jengit olivat jakaneet.

Minullekin opetti pari valkeaa äärimmistöhöyryä rasismin perusasioita sen verran kurkustakuristamalla että paikalle pyyhälsi ne khakipukuiset pamput ojossa, ja minä ja musta ystävättäreni Nancy hävisimme paikalta vähin äänin ja takaapäin kuului ai ai ai.

Sitten muutin toiseen kouluun noin viiden kilometrin päähän jossa ei vartiointia ollut vaan rotuerimielisyyksiä hoidettiin laittamalla hyvin tarkkaan kaikenvärisiä kaikkiin urheilujoukkueisiin yhteishengen luomiseksi.

Arvaa kummassa koulussa oli vaarallisempaa. Siinä jossa oli aseistautuneet vartijat vai siinä jossa urheiltiin ja tehtiin muutenkin yhteistyötä?

Koulut ovat aina olleet muutenkin oma maailmansa jossa vallitsee omat muusta yhteiskunnasta poikkeavat sääntönsä. Näin myös Ruotsissa ja Suomessa. Jo se lähtökohta että peruskoulu on pakko käydä ja lukiokin puolipakko antaa asialle joskus varsin epädemokraattisen leimansa.

Missä muualla sinulta voidaan viedä esimerkiksi hattupäästä ilman että vastaan kannatta pullikoida tai että joku sanoo että minäpä nyt otan tämän sinun kännykkäsi ja voit käydä sen hakemasta rehtorin kansliasta koulun jälkeen.

Nyt kun koulumaailmassa kuohuu, on oltava todella tarkkana että lasten ympärille ei luoda enää lisää poliisivaltio-otteita.

Myös opettaja ovat tällä viikolla ilmoittaneet järjestönsä kautta että kouluista ei saa tehdä punkkereita.

Opettajat haluavat mielummin oppia kriisitilanteen hallintaa.

Ja ei kaikki mustaa ole. Kouluissa on käynnissä monia positiivisia ja toivottavasti myös onnistuneita projekteja esimerkiksi Livskunskap/ elämänosaamistuntien muodossa joiden voi uskota poikivat työrauhaa vähitellen.

Ja eiköhän se lähtökohta pidä olla se että yhteiskunta oppii hoitamaan ja tarvittaessa eristämään väkivaltataudista kärsivät nuoret desperaadot ja riisumaan heidät asista sen sijaan että jätämme heidät yksinään pyörimään hampaisiin asti varustautuneiden linnoitusten nurkille sisäänpääsyä etsien ja entistäkin epätoivoisempina.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".