Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Sisuradio seuraa hallitoaluerahojen käyttöä

Publicerat fredag 21 januari 2011 kl 14.23
Hallintoalueiden valtionavun käyttö
(7:15 min)
Hans Ekström valtiopäivillä. Kuva: Annika Lantto

Studio Sisu 21.01.2011

Hallintoalueiden valtionapurahoista käytetään suuri osa tiedotukseen, kartoituksiin ja virkamiesten palkkoihin, tämän osoittaa Sisuradion selvitys. Tuorein tiedottaja toimii Upplands Väsbyssä. Kävimme Väsbyssä tutkimassa miten Väsbyssä halutaan toimia hallintoalueen velvollisuuksien toteuttamisen hyväksi. Toimittajamme tapasi myös valtiopäiväedustaja Hans Ekströmin, jonka mielestä rahojen käyttöä on tärkeätä seurata.

Upplands Väsbyn kunnan vastaanotto:

Vi har några stycken, på finsktalande.. sju allt som allt, och då kan vi hänvisa vidare till olika personer, på olika förvaltningar..

Upplands Väsbyn kunnan vastaanottotiskillä tiedetään tarkoin kuinka monta suomenkielistä henkilökunnasta löytyy:  seitsemän.
Sen lisäksi toimii tammikuun alusta lähtien suomenkielinen tiedottaja kunnan palvelukeskuksessa.

Tiedottaja Jessica Krekula toivoo että hän tiedottamisen avulla voi edesauttaa suomen kielen elpymistä Väsbyssä:

Totta kai, se on minullekin tärkeätä koska minulla on pienet lapset jotka käyvät ruotsinsuomalaisessa koulussa. Toivon että täällä Upplands Väsbyn kunnassa tulee tapahtuman paljon.

Hallintoaluekuntien uudet tiedottajavirat

Useimmissa hallintoaluekunnissa toimii tällä hetkellä uusi työkategoria, suomenkieliset hallintoaluetiedottajat. Työtehtäviin kuuluu sekä tiedottaa että seurata hallintoaluetta koskevia kysymyksiä.

Surahammarissa vastaavaa henkilöä nimitetään "prosessijohtajaksi", Matarengin kunnassa hän on "kielen ambassadööri".

Sisuradion kartoitus osoittaa, että kunnissa joissa on tiedottaja, työskenneltiin viime vuonna tietoisemmin vähemmistökysymyksien kanssa, kuin kunnissa joista puuttui hallintoalueesta vastaava henkilö.

Kartoitus toisaalta myös osoittaa sen että hallintoalueen 30 miljoonan suuruisesta valtionavusta, käytettiin viime vuonna melkoinen osuus tiedottajien tai vastaavien virkamiesten palkkoihin: Eli ennen kaikkea rahoitettiin suunnitelua, kartoittamista ja hallintoa.

Suoraan kulttuurille, vanhusten tai lasten toimintoihin annettiin huomattavasti vähemmän.

Upplands Väsbyn kunnassa mietettiin kauan miten valtionapurahoja tulisi parhaiten käyttää.

Kunnan hallintoalueneuvonpitoryhmässä kuitenkin päätettiin että myös Väsbyssä tulisi olla suomenkielinen tiedottaja, vaikka kunnan henkilökunnassa oli jo ennestään suomenkielisiä.
Upplands Väsbyn kansanpuolueen kunnanneuvos Eila Bromme:

Tiedottamisen tarve oli suuri, ja päätimme että hankimme meille suomenkielisen tiedottajan. Nyt kun tiedottaja on paikalla, haluamme myös kertoa kaikille Väsbyn asukkaille, sekä ruotsalaisille että ruotsinsuomalaisille että kuulumme suomen kielen hallintoalueeseen, koska on tärkeätä että kaikki tietävät mitä se tarkoittaa.

Upplands Väsbyssä ollaan panostettu siihen että asukkaiden tulisi pystyä asioimaan suomen kielellä jos he sen toivovat.

Mutta haluavatko Väsbylaiset asioida suomen kielellä?

Väsbyn kunnan puhelinkeskuksen virkailijoiden mukaan, kysyntä suomenkielisestä palvelusta on vähäistä.
Det är inte många som vill prata på finska, det är några stycken. men det har blivit fler.

Puhelunvälittäjän reaktiosta, voi jopa päätellä että kysyntä on ollut yllättävän pienoisaa.

Jag tycker att det är bra att man lämnar statsbidrag, men det borde kanske mer vara en uppföljning där man ser hur man lever upp till lagstiftningen.

Kannattaako sitten tiedottamiseen panostaa?

Upplands Väsbyssä, lähes joka viidennellä kunnan asukkaalla on suomalainen tausta.
Noin seitsemällä tuhannella on jonkinlainen Suomi-yhteys, joko vanhempi tai isovanhempi joka on syntynyt Suomessa. Itse Suomessa syntyneitä henkilöitä asuu Väsbyssä noin 2 500. Yksi heistä on Ruotsinsuomalaisen Valtuuskunnan sihteeri, Esko Melakari.

Melakari on itse pohtinut miksi ruotsinsuomalaiset eivät tahdo asioida suomeksi, vaikka laki mahdollistaa tämän esimerkiksi Väsbyssä:

Ensisijaisesti, en usko että kyse on siitä ettei ole kiinnostusta suomen kieleen, vaan lähinnä se että ruotsinsuomalaiset eivät ole tottuneita siihen että he saavat puhua suomea kunnan kanssa. Tiedän omasta kokemuksesta että se tuntuu oudolta alusta, kun on aina hoitanut kaikki yhteydenottot ruotsiksi ja yhtäkkiä pitäisi alkaa toimimaan suomeksi. Periaattessa kuitenkin pitäisi puhua suomea, sillä tämä laki koskee kaikkia ruotsinsuomalaisia, huolimatta siitä kuinka paljon ruotsia he osaavat.

Eskilstuna on poikkeus

Eskilstunassa, asuu yli 5000 Suomessa syntynyttä, ja kaiken kaikkea suomalaistaustaisia on kunnassa yli 16 000.

Eskilstunan kunta poikkeaa muista vuoden vanhoista hallintoaluekunnista, sillä kunnassa ei ole varsinaista hallintoaluetiedottajaa tai koordinaattoria, ei ainakaan valtionavulla palkattua sellaista.

Hallintoon, suunniteluun ja koordinointiin käytettiin viime vuonna hyvin säästäväisesti valtionapurahoja.

Eskilstunasta silti löytyy suomenkielisiä henkilöitä joka hallintoyksikössä, mutta heitäkään ei palkata valtionavulla. Eskilstunan entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja vähemmistökysymyksistä vastaava, Hans Ekström:

När jag var ansvarig för förvaltningsområdet i Eskilstuna, fick vi nästan hitta på hur vi skulle tillgodose behovet för de nationella minoriteterna.
I Eskilstuna såg vi till exempel till att det vid varje förvaltning skulle finnas en finskspråkig person som ansvarade för frågorna.
I en kommun med många finskspråkiga är det den naturliga lösningen på hur man ska göra, och det kostar ingenting.

Sosialidemokraatti Hans Ekström jätti syksyllä Eskilstunan kunnanpolitiikan valtiopäiväedustajan tehtävien vuoksi.
Valtiopäivien perustuslakivaliokunnassa hän vastaa vähemmistökysymyksistä, ja on sitä mieltä että vähemmistölaki on liian epäselvä:

- Själva innehållet i förvaltningsområdena är lite flummigt.
- På vilket sätt flummigt?
- Ja, rättigheterna är för vagt formulerade, jag tycker att det kunde varit
   mer tydligt.

Ekströmin mielestä, hallintoaluekuntien velvollisuudet ovat turhan epäselviä. Oikeudet tulisivat olla ehdottomat, sillä oikeus on oikeus, eikä tavoite tai periaate sanoo Ekström, ja lisää että valtionapurahoitusta pitäisi ensisijaisesti käyttää hallintoalueen velvollisuuksien toteuttamiseen.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".