Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Hallintoalauerahat hallituksen syynissä

Julkaistu onsdag 23 februari 2011 kl 14.26
Hallintoaluerahat monissa kunnissa käyttämättä
(5:50 min)
Erik Ullenhag

Vähemmistökielisten palveluiden selvittäminen on vielä alkutekijöissään hallintoaluekunnissa, osoittaa tänään integraatioministeri Erik Ullenhagille jätetty selvitys.
Osa viranomaisista tietää hyvinkin, miten palvella suomeksi, mutta osa ei edes käsitä, miksi suomenkielisiä esikouluja, kouluja tai vanhuspalvelua pitäisi olla.

Hallitus aikoo tukea vähemmistökielisten palveluiden kehittämistä edelleen, vaikka kunnat käyttivät viime vuoden määrärahoja vain pienen osan.

Suurimmassa osassa hallintoalueiden 42 kunnassa toiminta on vasta käynnistymässä.

Suomenkieliseen hallintoalueeseen kuuluu 26 kuntaa. Näistä viisi kuntaa on jo ollut mukana vuosikymmenen ajan. Norrbottenissa sekä suomenkielellä että saamenkielellä menee hyvin, koska siellä on runsaasti ihmisiä, jotka puhuvat jompaa kumpaa tai molempia kieliä.

Osa hallintoaluekunnista on neuvotellut suomenkielisten palvelujen järjestämisestä paikallisten suomiseurojen tai muiden suomenkielisten järjestöjen kanssa, osalla ei ole löytänyt neuvottelukumppania. Tierpissä, Solnassa ja Sigtunassa sekä Ylitorniossa ja Pajalassa ei ole minkäänlaista ruotsinsuomalaista yhteistyökumppania.

Myönteisiä esimerkkejä
Pajalassa on kuitenkin niin paljon suomenkielistä henkilökuntaa, että siellä suomeksi ja meänkielellä voidaan asioida vaivatta.Botkyrkassa ja Eskilstunassa on selvitetty jo aikaisemmin, missä voi käydä suomenkielistä esikoulua ja koulua ja missä saa huoltoa ja hoivaa ikäihmisenä omalla äidinkielellään.

Jotakin on tehty
Tukholma ja Solna ovat selvittäneet suomenkielisiä palveluita, mutta siellä ei ole kyselty suomenkielisiltä järjestöiltä, mitä palveluita tarvittaisiin ja missä. Esimerkiksi Tukholmassa osa suomekielisistä esikouluista on lähes tyhjillään, osassa on kymmenien lasten jono.

Ei alkua pitemmällä
Köpingissä, Upplands Brossa, Håbossa ja Tierpissä ei ole selvitetty suomenkielisen esikoulun tarvetta, eikä suunnitelmaa selvityksen tekemisestä ole Tukholman lääninhallitukselle ja Saamekäräjille tehty.

Suomenkielisten palvelujen tarpeesta vanhuksille on osa kunnista tehnyt. Köping ja Håbo eivät ole selvittäneet tarvetta. Älvkarleby ja Borås selvittävät tarpeen vuonna 2011.

Rahaa on jaossa
Valtio on luonut suomenkielisen ja meänkielisen hallintoalueen kunnille taloudelliset puitteet palvelutarpeen selvittämiseksi. Lähes 32 miljoonaa kruunua odottaa käyttäjiään, mutta kunnat eivät ole osanneet käyttää rahaa muuten kuin osittain henkilökuntakuluihin ja seminaarimatkoihin.

Silti Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät ehdottavat, että hallitus varaisi rahaa edelleenkin selvityksen tekemiseksi ja toivovat, että kunnat käyttävät käyttämättä olleita rahoja selvittääkseen, miten monta suomenkielen taitajaa kunnan hallinnossa, kouluissa ja vanhustenpalvelussa on.

Tämän selvityksen jälkeen kuntien pitää selvittää, kuinka moni tarvitsee suomenkielistä vastausta kunnan keskuksessa tai suomenkielen opetusta esikoulussa, peruskoulussa, lukiossa. Ja miten maakäräjät huolehtivat siitä, että suomenkielellä saa sairaanhoitoa.

 Verkosta saa  keskitetysti tietoa
Saamekäräjät ylläpitää kaikille vähemmistöille verkkosivua www.minoritet.se  Myös verkkotelevisiosta vastaa saamekäräjät.

Muut vähemmistöt
Romanin ja jiddischin kielten osalta tilanne on erittäin huolestuttava. Näillä kielillä ei ole alueellisia, kunnan tai maakäräjän rajoihin, perustuvaa hallintoaluetta, joten kielten hallitsijoita on vaikea etsiä.

Vain muutamassa kunnassa on suomenkielisillä romaneille on järjestäytynyttä yhteistyötä kuntien kanssa. Botkyrka on etsimässä romaniedustajaa selvittääkseen romaninkielen tilanteen kunnassa. Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät ehdottavat, että romaninkielen ja jiddishin tukemiseen ja elvyttämiseen osoitetaan erityistä taloudellista tukea.

Saamenkielisiä palveluita on joissakin hallintoalueen kunnissa, joissa on ollut toimintaa jo aikaisemmin, mutta Tukholman lääninhallituksen ja saamekäräjien selvitys osoittaa, että pelkästään saamenkielentaitoisen henkilökunnan löytäminen on kiven alla. Saamenkielisten lasten etsiminen on osoittautunut vieläkin vaikeammaksi.

Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät ehdottavat, että vähemmistökieliset toimijat etsiytyisivät yhteistyöhön keskenään ja kunnat ja viranomaiset tiedottaisivat kansallisista vähemmistöistä alueillaan nykyistä paremmin.

Edelleen ehdotetaan, että kuntien ja maakäräjien pitäisi yhdessä vähemmistökielien edustajien kanssa suunnitella toimia vähemmistökielen tarjoamiseksi ja kielen elvyttämiseksi siellä, missä kieli on jo häviämässä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".