Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Alf Norkko

"Merellä on uskomaton kyky palautua"

Julkaistu onsdag 9 mars 2011 kl 13.35
Itämeri. Kuva: Heribert Proepper/Scanpix.

Studio Sisu 9.3.2011

Itämeressä happitilanteen koheneminen vie aikaa eikä nopeita raktakisuja ole tarjolla. 
Rehevöitymisellä ja hapenpuutteella Itämerellä on pitkä historia. Nyt tiedetään, että se alkoi jo viikinkien aikaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Alf Norkko, joka on parhaillaan vierailevana professorina Göteborgin yliopistossa.

Itämeren ongelmat ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin viikinkienaikana, Alf Norkko toteaa.
- Esimerkiksi rehevöitymisen myötä tullut laaja hapettomuus on niin suuri tänään ja se johtuu modernin yhteiskunnan vaikutuksista, Norkko selittää.

Lämpö, lannoitteet ja Itämeri

Eri aikakausina Itämereen ovat vaikuttaneet erilaiset asiat. Viikinkien aikana kehittyivät maanviljelytekniikat ja se tuntui meressä.
Keskiaika oli lämmintä ja meri oli suolaisempi kuin se on tänään, erityisesti ilman lämpeneminen pahensi silloin itämeren hapettomuutta.

Alf Norkon mukaan varsinainen romahdus Itämeren happitilanteessa tapahtui 1960-luvun puolivälissä.
- Se oli ilmiselvästi meidän vaikutusta, muun muassa sen takia, että viljelytekniikat kehittyivät ja keinolannoitteet otettiin käyttöön 1960-luvun alussa, Alf Norkko kertoo.

Hapettomat syvänteet

Itämeressä on lähes hapettomia alueita, yhteispinta-alaltaan ne ovat yhtä suuri alue kuin Tanska. Tällaisia alueita on muun muassa Gotlannin ympäristössä ja Suomen lahdella.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Alf Norkko mukaan Gotlannin ympärillä on Itämeressä syviä kohtia, missä suolainen vesi valuu syvien altaiden pohjaan. Näissä kohdissa suolainen vesi ja harppauskerros tekevät sen, että happirikas vesi, joka on pinnassa, ei pääse sekoittumaan sen pohjaveden kanssa.

- Yleensä pahat happiongelmat ovat  60 metrin alapuolella, mutta  viime syksynä löydettiin esimerkiksi rikkivetyä 45 metrin syvyydestä.

Itämerta ei vempelillä pelasteta

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Alf Norkko ei usko, että olisi olemassa nopeaa teknistä ratkaisua, joka parantaa Itämeren happitilanteen.
- Kaikkia keinoja täytyy kokeilla ja tutkia, mutta en usko, että nopeita teknisiä ratkaisuja on. Sen sijaan uskon, että paras tapa on saada ravinnepäästöt kuriin, sanoo Alf Norkko.
- Merellä on mieletön kapasiteetti palautua, mutta se vie aikaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".