Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Ruotsinsuomalaiset kirjat ovat kuin pontikka

Julkaistu torsdag 21 april 2011 kl 10.09
Ruotsinsuomalaisia kirjoja kaivataan
(9:03 min)
1 av 5
Ruotsinsuomalaisia kirjoja. Kuva: Riitta Niemi/ Sisuradio Sveriges Radio
2 av 5
Tukholman Suomen Instituutin kirjaston Eivor Kotkamaa ja Eija-Liisa Knuutinen. Foto: Virpi Inkeri/Sveriges Radio
3 av 5
Kungliga biblioteketin asiakaspalveluyksikön päällikkö Sara Gube-Josefsson kirjaston lukusalissa. Kuva: Riitta Niemi/ Sisuradio Sveriges Radio
4 av 5
Ruotsinsuomalaisia kirjoja. Kuva: Riitta Niemi/ Sisuradio Sveriges Radio
5 av 5

Studio Sisu 21.4.2011

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat romaaneja ja runoja, muistelmia ja elämänkertoja ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Kirjojen julkaiseminen on yhä helpompaa, mutta julkaistuista kirjoista on vaikea saada tietoa.
Vapaakappalelaki velvoittaa lähettämään kirjan Ruotsin kansalliskirjastoon, mutta aivan kaikkia julkaisuja ei sinnekään saada.

Sekä kirjastot että Ruotsinsuomalaisten arkisto haluisivat mielellään ostaa kirjoja kokoelmiinsa. Mutta vaikea on ostaa, jos ei edes tiedä, että kirja on ilmestynyt. Kirjalijat ovat hiljaa tekemisistään kuin pontikan keittäjät.

Ruotsinsuomalaisten arkisto

Erkki Vuonokari Ruotsinsuomalaisten arkistosta kertoo, että arkiston yhtenä tehtävänä on kerätä ruotsinsuomalaisten kirjoittamia kirjoja ja sen lisäksi myös julkaisemattomia tekstejä.

Ruotsinsuomalaisten arkisto perustettiin vuonna 1977. Päätehtävänä on tallentaa ruotsinsuomalaisten elämään ja toimintaan liittyviä dokumentteja sekä tukea ja edistää ruotsinsuomalaista kulttuuria ja tutkimusta.

Ruotsinsuomalaisella arkistolla ei ole Erkki Vuonokarin mukaan mahdollisuutta etsiä uusia kirjoja vaan hän pyytää kirjoittajia ottamaan yhteyttä arkistoon.
Arkiston näkökulmasta kirja on ruotsinsuomalaista kirjallisuutta, jos kirjailija itse katsoo sen oleva sitä.
- Me emme missään tapauksessa sulje pois mitään tämän kirjallisuuden piiristä, Erkki Vuonokari sanoo.

Ruotsinsuomalaisten arkisto kerää niin omakustanteita, painoksen koko ei merkitse mitään ja kokoelmiin halutaan myös muistelmia, joita ei ole julkaistu.

 - Kulttuurihistorian ja historian tutkimuksen kannalta on tärkeää, että kaikki tällainen tuotanto tulee talteen, Erkki Vuonokari vakuuttaa.

Erkki Vuonokari toivoo, että kaikki kirjoittajat, niin ahkerasti julkaisevat, palkitut kuin pöytälaatikkokirjailijatkin ottaisivat yhteyttä ja tarjoaisivat tekstejään arkistolle.

Suomen Tukholman instituutin kirjasto

Myös Suomen Tukholman instituutin kirjasto kerää ruotsinsuomalaista kirjallisuutta ja kirjastonhoitajat Eivor Kotkamaa ja Eeva- Liisa Knuutinen tietävät, että tehtävä on vaikea.

Kirjaston kokoelmissa on noin 300 ruotsisuomalaista teosta eli ei läheskään kaikkia ruotsinsuomalaisten julkaisemia kirjoja.
- Saamme kirjoja kustantajilta, kuten Finn-Kirjalta ja Comderilta, mutta omakustanteita on vaikea löytää, jos kirjailija ei itse tule näyttämään tai myymään kirjaa tänne kirjastoon sanoo Eivor Kotkamaa.

Kirjastossa toivotaan, että kirjoittajat soittaisivat tai tulisivat aktiivisesti tarjoamaan kirjojaan, sillä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta etsiä kirjoja.

Suomen instituutin kirjaston määritelmän mukaan kirja on ruotsinsuomalainen, jos sen tekijä asuu ja työskentelee Ruotsissa ja hänellä on suomalainen tausta.

Kungliga biblioteket ja vapaakappaleet

Oman kirjan antaminen tai myyminen ruotsinsuomalaisten arkistoon, Suomen instituutin kirjastoon tai oman kunnan kirjastoon on vapaaehtoista.

Ruotsin kansalliskirjasto, Kungliga biblioteket, on sikäli paremmassa asemassa kuin ruotsinsuomalaista kirjallisuutta kokoelmiinsa havittelevat muut arkistot ja kirjastot, että Ruotsalaiset painot lähettävät automaattisesti yli 30 kappaleen painoksista sinne vapaakappaleen. Vapaakappale on lähetettävä kaikista Ruotsissa levitettäväksi tarkoitetuista kirjoista.

Kungliga biblioteketin asiakaspalveluyksikön päällikkö Sara Gube-Josefsson kertoo, että Ruotsissa on voimassa vapaakappalelaki, jonka mukaan Ruotsissa levitettävien painotuotteiden julkaisijoiden on lähetettävä yksi ilmainen kappale kutakin julkaisua kansalliskirjastoon eli Kungliga Biblioteketiin ja kuuteen yliopistokirjastoon.

Jos Ruotsissa myytäväksi tai muuten levittäväksi tarkoitettu kirja on painettu muualla kuin Ruotsissa, on kustantajan tai oma kustanteen ollessa kyseessä kirjailijan vastuulla toimittaa vapaakappaleet Kansalliskirjastoon.

- Meillä on hyvin rajoitettu mahdollisuus jäljittää tämän tyyppistä kirjallisuutta, Sara Gube Josefsson selittää.

Myös pienten painosten kirjat voi lähettää kansalliskirjastoon

Sara Gube-Josefssonin mukaan Kungliga Biblioteketiin voi lähettää myös esimerkiksi omakustanteena julkaistun kirjan, vaikka sen painos ei ylittäisikään 30 kappaletta. Tällaisissa tapauksissa kirjaston henkilökunta päättää, liitetäänkö kirja Ruotsin kansallisbibliografiaan vai ei.
On hyvä olla tarkkana, kun kirjasta otetaan uusia painoksia, jos 30 kirjan raja ylittyy, sitä koskee vapaakappalelaki.

Ruotsin kansalliskirjaston eli Kungliga biblioteketin lisäksi vapaakappaleet lähetetään Tukholman, Uppsalan, Uumajan, Linköpingin, Göteborgin ja Lundin yliopistojen kirjastoihin.

Sara Gube-Josefsson muistuttaa, että vapaakappale laki koskee m yös muita julkaisuja kuin kirjoja. Esimerkiksi CD-levyjen julkaisijan on toimitettava levyistä vapaakappaleet edellä mainittuihin kirjastoihin,

Vapaakappalelain historiaa

Ruotsissa voimassa oleva vapaakappalelaki pohjautuu vuoden 1661 virasto-ohjesääntöön. Siinä velvoitettiin kaikkia kirjanpainjia Ruotsissa lähettämään kaksi kappaletta kutakin painotuotetta, toinen Valtionarkistoon ja toinen Kansalliskirjastoon.

- Silloin lain tarkoitus oli pikemminkin valvoa mielipiteenmuodostusta kuin säilyttää dokumentteja jälkimaailmalle, Sara Gube-Josefsson  toteaa.

- Nykyisen lain tarkoituksena on turvata materiaali tämän päivän ja tulevaisuuden tutkijoille.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".