Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.
Vähemmistöministeri:

Mite tekee hallitus koulutuksen puutteille?

Julkaistu måndag 24 oktober 2011 kl 16.14
"Perusongelma on heikko kiinnostus opiskella vähemmistökieliä"
(6:10 min)
Vähemmistöministeri Erik Ullenhag ei vielä lupaa konkretiaa. Kuva: Janerik Henriksson/Scanpix

Studio Sisu 24.11.2011

Ruotsi sai äskettäin kovan luokan laiskanläksyn Euroopan neuvostolta vähemmistökielten heikon koulutustilanteen takia. Neuvosto vaatii Ruotsilta mittavia toimia vähemmistökielten opetuksen vahvistamiseksi ja kaksikielisen opetuksen lisäämiseksi. Vähemmistöministeri Erik Ullenhag ei kuitenkaan vielä lupaa konkreettisia parannustoimia vaan odottaa Korkeakouluviraston selvitystä opettajapulasta.

Ministeri ja neuvosto eri linjoilla

Euroopan neuvosto on huolissaan vähemmistökielten koulutuksesta. Ruotsi ei ole parantanut vähemmistökielten äidinkielenopetusta vaikka saikin kehotuksen laittaa sen täysremonttiin jo neuvoston viime tarkastuskierroksen jälkeen vuonna 2009.

Kaksikielisen opetusken suhteen kehitys on jopa mennyt huonompaan suuntaan: harvempi oppilas saa nyt suomenkielistä ja saamenkielistä aineopetusta. Miten tässä näin on päässyt käymään, ministeri Ullenhag?

Ministerin mielestä perusongelma on oppilaiden vähäinen kiinnostus opiskella vähemmistökieliä koulussa ja hakeutua vähemmistökielten opettajille tarkoitettuihin koulutuksiin yliopistoissa. Erik Ullenhag korostaa, että viime vuonna voimaan tulleella uudella vähemmistölailla hallitus yrittää kinnostusta lisätä mutta muitakin keinoja oppilaiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi on keksittävä.

Ongelmat rakenteellisia

Euroopan neuvosto on kuitenkin sitä mieltä, että vähimmistökielten opetus kärsii etenkin rakenteellisista ongelmista. Ensinnäkin: opetusta annetaan liian vähän. Äidinkielenopetuksessa tavallisesti käytössä oleva tunti viikossa ei neuvoston mielestä riitä, jotta vähemmistöihin kuuluvat lapset oppisivat kielen tarpeeksi hyvin.

Äidinkielenopetus on muutenkin niin puuttellista, että neuvosti totesi jo viime raportissaan vuonna 2009, ettei Ruotsi noudata vähemmistökielisopimuksen vaatimuksia opetusken suhteen.

Nyt neuvosto sanoo suoraan: Ruotsin on taattava, että äidinkielenopetus pohjautuu oppilaiden tarpesiin ja todella tarjoaa sopivaa opetusta niin, että oppilaat oikeasti oppivat kieltä hyvin.

Lisäksi Ruotsin pitää lisätä kaksikielisen opetuksen määrää, siis suomen ja saamenkielistä aineopetusta ja luoda kaksikielinen opetus meänkielelle.

Mitä hallitus aikoo tehdä jotta näihin tavoitteisiin päästään?

Opettajakoulutus avainasemassa 

Vähemmistöministeri Erik Ullenhag viittaa hallituksen korkeakouluviarstolta tilaamaan selvitykseen.

Selvittäjijen varsinainen tehtävä on kuitenkaan ehdottaa, miten vähemmistökielten opettajien määrää voidaan lisätä - eikä niinkään setviä koko koulutuskenttää. Nämä asiat kuitenkin liittyvät yhteen, ministeri Ullenhag sanoo:

- Jos meillä on hyviä, koulutettuja opettajia myös kiinnostus opiskella kieliä kasvaa.

Vähemmistöministeri pitää siis opettajakoulutusta avainkysymyksenä vähemmistökielten opetuksen vahvistamisessa aivan niin kuin Euroopan neuvostokin.

Opettajakoulutuksen jumiintuminen huolenaihe

- Olemme parantaneet opettajakoulutusta yleisesti ja uuden opetatjakoulutuksen myötä opettajien asema vahvistuu. Tästä hyötyvät myös vähemmistökielten opettajat, jotka ovat uudessa koulutuksessa aineopettajia, Ullenhag sanoo.

Ongelmana on, että uuden opettajakoulutuksen myötä millään opinahjolla ei tällä hetkellä ole oikeutta myöntää minkään vähemmistökielen aineopettajan tutkintoa.

Lupa tiukalla

Korkeaouluvirasto arvioi, että uusien kiristyneiden sääntöjen myötä tälläisen luvan voi saada ainoastaan suuret yliopistot kuten Tukholman ja Uppsalan yliopisto etenkin suomen kielelle. Meänkielellä, romanilla ja jiddischillä ei näytä olevan tähän mahdollisuuksia ja saamen kielen osaltakin näyttää huonolta.

Ullenhag myöntää, että tämä on huolestuttavaa. Samalla hän muistuttaa, että hallitus on antanut tietyille yliopistoille tehtävän huolehtia vähemmistökielten opetuksesta. Tehtävä ei kuitenkaan kattanut opettajakoulutusta eikä siihen liittynyt varoja muuta kuin romanin ja jiddischin opetuksen käynnistämsien alkuvaiheessa.

Ei vielä konkretiaa

Ullenhag toistaa jälleen, että opettajakoulutuksen osalta hän siis odottaa parannusehdotuksia Korkeakouluviraston selvittäjiltä.

Tämän pidemmälle emme siis tällä kertaa pääse: Ministeri Ullenhag pitää alhaista kiinnostusta vähemmistökielten koulutuskentän perusongelmana ja toimenpiteiden suhteen hän odottaa Korkeakouluviraston selvitystä, jonka on määrä valmistua 31.10.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".