Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.
Esikoulutilanne Tukholmassa

Neo käy Suomalaista esikoulua ja puhuu sekä ruotsia, että suomea

Julkaistu onsdag 2 november 2011 kl 13.23
"Puhun ruotsia ja suomea - koska äiti on Suomesta ja isä Ruotsista!"
(9:40 min)
1 av 2
Suomen kielen professori Leena Huss. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio
2 av 2
Henna ja Neo matkustavat seitsemän asemaa metrolla Neon esikoululle. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio

Kuten Sisuradio on aiemmin kertonut on Tukholmassa asuvilla vanhemmilla vaikeuksia saada lapsilleen suomenkielistä esikoulupaikkaa -vaikka heillä on siihen lakisääteinen oikeus. Henna Harisen poika Neo sai odottaa kaksi ja puoli vuotta saadakseen suomenkielisen esikoulupaikan.

Nyt Neo Harinen on neljä vuotta vanha, käy suomenkielistä esikoulua ja on täysin kaksikielinen. Reportteri Annika Lantto tapasi äidin Henna Harisen ja Neon heidän luonaan, aikaisin aamulla ennen esikoululle lähtöään.

- Suomenkielinen esikoulu on merkinnyt todella paljon, koska Neosta on tullut kokonaan kaksikielinen. Se on varmasti esikoulun ansiota. Kun Neo pääsi suomalaiseen esikouluun, hänen kielensä kehittyi ihan huikeasti. Huomasin ihan viikosta viikkoon miten hänen sanavarastonsa kehittyi, Henna Harinen sanoo.

Minkälainen Neon kielitaito oli sitten aikaisemmin?

- Aikaisemmin hän kyllä ymmärsi suomea, muttei puhunut. Minä puhuin suomea ja Neo vastasi ruotsiksi, Henna kertoo.

Noin puolitoista vuotta sitten, Sisu-uutisissa kerrottiin Henna Harisen taistelusta saada silloin 2-vuotiaalle Neolle suomenkielinen esikoulupaikka lähialueelta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vaan Neo aloitti ruotsinkielisessä esikoulussa ja jonotti samalla Suomalaiseen esikouluun Tukholman Södermalmilla. Kun Neo oli kolme vuotta paikka vihdoin avautui.

Neo on nyt neljä vuotta ja kertoo kielitaidoistaan näin:

- Puhun ruotsia ja suomea, koska äiti on suomalainen ja isä on ruotsalainen, Neo kertoo.

Mutta esikoulupaikan saaminen siis kesti kaksi ja puoli vuotta.

- Se on ihan naurettavaa, monet lapset joutuvat menemään ruotsinkieliseen esikouluun vaikka vanhemmat ovat pyytäneet suomenkielistä paikkaa, Henna Harinen sanoo.

Professori Leena Huss: "Esikoulu erittäin tärkeä kielenkehitykselle"

Uppsalassa toimiva suomen kielen professori Leena Huss on seurannut miten vanhempien tietoisuus suomen kielen hallintoalueesta ja siihen liittyvistä oikeuksista on alkanut näkymään yhteiskunnassa.

Tapaan hänet kielen revitalisaatiokonferenssissa, jossa hän on ollut luennoimassa kielen elpymisestä ja elvytyksestä. Hänen mielestään on ilahduttavaa kuulla Neosta joka on jo kaksikielinen:

- Neon kielenkehitys osoittaa, että tämä toiminta on hyvin tärkeää. Jos haluamme, että lapsista tulisi korkeatasoisesti kaksikielisiä, niin esikoululla on suuri merkitys. Se tarkoittaa myös sitä, että nämä lapset voivat valita suomenkielisen koulun, koska he puhuvat jo sujuvasti suomea, Leena Huss pohtii.

Mitä sanot kunnista jotka eivät pysty tarjoamaan lapsille suomenkielistä esikoulua?

- Se on tosi huono asia, mutta en usko, että ihmiset tyytyvät tilanteeseen, joka on huono, sillä meillä on laki joka edellyttää että kuntien tulisi pystyä tarjoamaan lapsilleen tällaista toimintaa.

Leena Huss uskoo siis, että uuden hallintoaluelain myötä vanhemmat eivät hyväksy tilannetta, jossa ei tarjota lapsille suomenkielistä esikoulua:

- Olemme nähneet miten suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa käydään kiivasta keskustelua esimerkiksi vanhustenhuollosta ja esikoulutoiminnasta ja nähdään, miten aktiiviset suomenkieliset vanhemmat ajavat heidän asiaansa ja vaativat toimia. Uskon, että aktiivisuus kasvaa suomalaisten keskuudessa, Leena Huss sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".