Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Mikä on totuus, syyllinen vai syytön Thomas Quick?

Julkaistu måndag 20 augusti 2012 kl 11.08
Thomas Quick yhdessä puolustusasianajaja Claes Borgström kanssa Drammenissa Norjassa vuonna 1996. Kuva:Sven Erik Røed/ Scanpix

Studio Sisu 20.8.2012
 
Toimittaja Hannes Råstamin elokuussa ilmestynyt kirja Fallet Thomas Quick – Att skapa en seriemördare, on nostanut Ruotsissa ison keskustelun muun muassa poliisin, syyttäjän, psykiatrien ja oikeuslaitoksen toimista murhatapausten käsittelyssä.
Asianajana Ismo Salmi on lukenut kirja ja tutustunut Thomas Ouickin oikeudenkäyntimateriaalin. Studio Sisussa hän arvioi sekä Hannes Råstamin kirjaa että murhien poliisitutkintaa ja oikeudenkäyntejä.

Thomas Quick, nykyiseltä nimeltään Sture Bergwall on yksi Ruotsin rikoshistorian merkillisimpiä rikostapauksia.  Hänet tuomittiin kahdeksasta murhasta, joista kolmesta hänet on sittemmin vapautettu.

Sture Bergeall käytti nimeä Thomas Quick, kun hän tunnusti kahdeksan vuosina 1976–88 tehtyä murhaa ja hänet tuomittiin niistä oikeudenkäynneissä vuosina 1994­–2001. Vuonna 2008 Sture Bergwall perui tunnustuksena ja hänet tämän jälkeen vapautettu kolmesta murhasta. Lopuista viidestä on käynnissä prosessi, jonka tarkoituksena on ottaa tuomiot uudelleen käsittelyyn.

Suurin osa rikoksista jo vanhentunut

Suurin osa niistä murhista, jotka Sture Berwall tunnusti ja joista hänet myös tuomittiin, on jo vanhentunut. Taalainmaan poliisi on ottanut uudelleen tutkittavaksi vuonna 1988 tapahtuneen Yenon Levin murhan, josta Sture Berwall tuomittiin vuonna 1997 ja vapautettiin vuonna 2010. Norjan poliisilla on edelleen mahdollisuus tutkia Therese Johannesenin katoamista.

Råstamin kirja on nostattanut keskustelun

Hannes Råstamin 14. elokuuta ilmestynyt kirja Fallet Thomas Quick – Att skapa en seriemördare on nostattanut mediassa keskustelun muun muassa siitä, perustuivatko Thomas Quickin tunnustukset itse asiassa sellaisiin tietoihin, joita hän oli saanut kuulustelijoiltaan. Lehtiartikkeleissa on epäilty Quickia hoitaneiden lääkereiden ylilääkinneen häntä, syytetty puolustusasianajajaa passiivisuudesta ja silloista oikeuskansleri Göran Lambertzia siitä, ettei hän ottanut Quickin tapausta käsiteltäväkseen.

Puolueeton komission tutkimaan tapausta

Maanantaina Göran Lambertz kirjoitti Dagens Nyheterin debattisivulla, että Thomas Quickia vastaan oli vahvoja todisteita ja hänen mukaansa tämä todella on syyllinen ainakin kahteen murhaan.  Lamberzin mukaan Thomas Quick, nykyiseltä nimeltään Sture Berwall, tiesi tapauksiin liittyviä yksityiskohtia, joista muilla ei ollut tietoja.

Entinen oikeuskansleri Göran Lambertz ehdottaa nyt, että puolueeton komission tutkisi Quick-tapauksen kokonaisuudessaan, sen jälkeen kun tuomiot on uudelleen käsitelty.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".