Ovatko Tintti -kirjat sopivaa luettavaa lapsille?
Studio Sisu 25.9.2012
Päivän kuumin puheenaihe on Tintti. Tukholman Kulttuuritalon lasten- ja nuortenkirjasto aikoi poistaa suositun Tintti –sarjakuvan valikoimastaan, sillä kirjojen katsottiin olevan rasistisia ja ennakkoluuloisia. Kirjaston päätös aiheutti kohun ja vain muutamien tuntien päästä kirjasto perui päätöksensä ja antoi Tintin jäädä kirjaston hyllyille. Yleisötoimittaja Helena Huhta seurasi Tintti-kohun nopeita käänteitä sosiaalisissa medioissa. Miksi ihmiset reagoivat niin vahvasti kieltoon?
Tintti -sarjakuva on eräs 1900-luvun tunnetuimmista ja luetuimmista eurooppalaisista sarjakuvista. Tintti on nuori belgialainen lehtimies ja matkailija, joka sankarillisesti selvittää vaaralliset tapahtumat.
Tukholman Kulttuuritalon lasten- ja nuortenkirjaston taiteellinen johtaja Behrang Miri ilmoitti tiistain Dagens Nyheter -lehdessä poistavansa kirjat kirjaston valikoimasta. Hänen mukaansa Tintti -sarjakuvat ovat "rasistisia ja ennakkoluuloisia sekä peilaavat kolonistista ajattelutapaa".
Kiellosta syntynyt mediakohu on ollut ennätyksellisen laaja ja nopea. Aamupäivällä taiteellinen johtaja julkaisi lehdistötiedotteen, jossa hän kertoi että Kulttuuritalo peruu suunnitelmat ja jättää Tintti -kirjat hyllyihin. Kiellon tarkoituksena oli taiteellisen johtajan mukaan herättää keskustelua syrjinnästä, mutta kirjojen kieltäminen oli väärä tapa toimia.
Sosiaalisissa medioissa kieltoa vastustettiin laajasti. Keskusteluun aktiivisesti osallistuneen yleisön mukaan kirjastot eivät voi kieltää "vääränlaisia" kirjoja, sillä ne ovat ajan dokumentti ja tulee olla saavutettavissa. Usean keskustelijan mukaan kirjastojen tulee toimia säännönmukaisesti ja jos rasistiset Tintti -kirjat poistetaan, niin usea muukin kirja tulee hävittää hyllyiltä.
- Jos noudatetaan samaa logiikkaa, niin kaikki kirjat jotka ovat rasistisia, homofobisia tai naisvihamielisiä, tulee poistaa. Tämä tarkoittaa että Peppi Pitkätossu, etsivä Ture Sventon, Strinberg ja Raamattu tulee hävittää kirjaston hyllyiltä", kirjoittaa eräs Twitter -käyttäjä.
Usea nettikeskustelija on sitä mieltä, että kirjallisuus on aikansa tuotos ja sen hävittäminen ei ole oikea ratkaisu. Moni toivoo sensuurin sijasta kriittistä keskustelua rasismista ja kolonialismista.
