Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sunnuntaiaamu syventää: Sunnuntain sävelet, pyhäaamun mietteet ja kulttuurintekijöitä lähikuvassa.

Virsi 105 Hoosianna

Julkaistu söndag 3 december 2006 kl 12.13

Ensimmäisenä adventtina kirkot täyttyvät niin kuin vain harvoin muulloin. Ei kansaa se saa liikkeelle, että alkaa uusi kirkkovuosi. Kirkkoon lähdetään laulamaan Hoosiannaa. Ennen vanhaan lähdettiin vain kuuntelemaan Hoosiannaa, kun kirkkokuoro lauloi sen. 1900-luvun jälkipuoliskolla yleistyi tapa, että seurakunta yhtyy tähän riemulauluun. Se johti Hoosiannan ottamiseen virsikirjaan (1986) niin Ruotsissa kuin Suomessa.

Hoosianna -hymnin sanat ovat ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumitekstistä (Matt. 21:1-9), jossa kerrotaan, miten kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta.

”Oi auta, Jumala, anna menestys”

Adventtina laulamme Voglerin Hoosiannaa, joka on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 105. Saksalainen Georg Joseph Vogler (1749 - 1818) oli katolinen pappi ja muusikko, säveltäjä ja urkujenrakentaja. Hän matkusteli paljon ja päätyi Tukholmaan 1786. Hänet palkattiin Kuninkaalliseen teatteriin, siis oopperaan, ja hän viipyi Tukholmassa vuoteen 1799. Hän oli tuottelias säveltäjä ja oman aikansa urkuvirtuoosi, joka rakasti suuria tehokeinoja urkujensoitossaan.
Kerrotaan, että hänen bravuurinumeroitaan olivat muun muassa Jerikon valtaus tai Viimeinen tuomio uruilla kuvattuna.
Jotain tuosta voimakkaasta äänillä maalailuista on koettavissa Hoosiannassa.

Ensiesitys toukokuussa 1795

Sen ensiesitys oli vuonna 1795 Tukholman S:ta Claran kirkossa, tarkemmin sanottuna toukokuun 3. tai 5. päivä pidetyssä Hovikapellin eli oopperaorkesterin leskikassan hyväntekeväisyyskonsertissa. Siis kaukana siitä kirkkovuoden ajasta, jolloin me sitä laulamme.

Voglerin Hoosianna on juurtunut vahvasti ensimmäisenä adventtiin Ruotsissa ja Suomessa sekä jossain määrin Norjassa. Muualla sitä ei tunneta. On hyvä muistaa, että tätä tekstiä lauletaan lähes kaikissa eri kirkkokunnissa, tosin eri sävelmillä ja eri yhteyksissäkin. Luterilaisessa kirkossa se on osa ehtoollismessuun liittyvää Pyhä-hymniä.

Voglerin sävellyksen julkaisi Uppsalan tuomiokirkon urkuri J. A. Josephson kustantamassaan musiikkilehdessä 1860-luvulla, ja siitä tuli Ruotsissa vähitellen yksi kirkkokuorojen suosituimmista numeroista.

Suomeen Hoosianna levisi Jyväskylän seminaarista

Suomessa Hoosianna on mahdollisesti esitetty julkisesti ensi kerran ruotsiksi jo 1797 Turussa. Suomenkielisenä sen julkaisi E. A. Hagfors 1871. Hän oli Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori, ja hänen oppilaidensa, Jyväskylästä valmistuneiden kansakoulunopettajien välityksellä Hoosianna tuli tunnetuksi eri puolilla maata.

Kun kuorotoiminta oli vielä vähäistä, monin paikoin kansakoululaiset lauloivat Hoosiannan kirkossa ensimmäisenä adventtina. Joillakin paikkakunnilla sen esitti laulutaitoisista henkilöistä koottu Hoosiannakuoro, jonka monivuotinen toiminta johti sittemmin säännölliseen kirkkokuorotoimintaan.

Ja mikäs meidänkään on muuta kuin mennä kirkkoon ensimmäisenä adventtina ja laulaa Hoosiaanna; ”Oi auta, Jumala, anna menestys”, sillä sitä hoosianna meidän kielellemme käännettynä tarkoittaa.

Hoosianna virrestä kuullaan kaksi versiota, ensin sen esittää Turun tuomiokirkon poikakuoro, jota johtaa Heikki Rainio, urkuja soittaa Kalevi Kiviniemi; toiseksi kuullaan Tapiolan yhteiskoulun kuoroa, Ilkka Kuusisto soittaa urkuja.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".