Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sunnuntaiaamu syventää: Sunnuntain sävelet, pyhäaamun mietteet ja kulttuurintekijöitä lähikuvassa.

Virsi 434 Oljilla, tallissa nukkuu nyt untansa

Julkaistu torsdag 4 januari 2007 kl 14.10

Uuden vuoden päivä on joulun oktaavi, kahdeksas päivä joulusta, joka aikoinaan jossain määrin päätti juhlapäivän vieton. Virsi 434 Oljilla, tallissa nukkuu nyt untansa sopii myös uuden vuoden päivään, mutta se on aikoinaan ollut myös Pyhän Nikolauksen päivän laulu.

Alkujaan Piae Cantiones laulu

Oljilla, tallissa nukkuu nyt untansa virsi on kotoisin Piae Cantiones kokoelmasta, jolla on aivan erityinen liittymäkohta suomalaiseen kirkkohistoriaan. Tämä latinalaisia kirkko- ja koululauluja sisältänyt kirja ilmestyi Saksassa 1582 suomalaisen Theodoricus Petrin julkaisemana. Kokoelmaa on vuosisatojen ajan käytetty enemmän Suomessa kuin Ruotsissa, mistä kertoo se, että yhtä lukuun ottamatta kaikki kokoelman painokset julkaistiin Suomesta käsin, suomalaisten toimittamina. Monet kokoelman lauluista ovat lähteistä tuntemattomia. Kokoelman laulut liittyvät usein kirkkovuoden suuriin juhliin. Suurin osa niistä on joululauluja. Muut laulut käsittelevät mm. maallisen elämän katoavaisuutta, ihmiselon kurjuutta, koululaisten elämää ja luonnon heräämistä keväällä. Ruotsin kirkon virsikirjassa muita Piae Cantiones lauluja ovat mm. Resonet in laudibusKristikansa riemuaan (430), Puer natus in Betlehem - Taivaalla tähti välkehti (130), In dulci jubilo (433) ja ehtoollisvirsi Jesus Christus, nostra salusJeesus, Kristus, elämämme (387).

Viattomien lasten päivä ja Pyhä Nikolaos
Oljilla, tallissa nukkuu nyt untansa eli Personent hodie laulun vanhin lähde, niin sanat kuin sävelmäkin on kirjoitettu muistiin n 1360 Saksassa, jossa se on Pyhän Nikolauksen päivän, 6. 12. laulu. Piae Cantiones -kokoelmaan sen tekstiä on aikalailla muokattu, ja onkin arveltu, että laulua on mahdollisesti käytetty Viattomain lasten päivän 28.12. lauluna, koska laulun alku on muutettu kuulumaan Personent hodie voces puerulae – Kaikukoot tänään poikien äänet. Tiedetään nimittäin tavasta, että Viattomien lasten päivänä kuoripojat toimittivat suuren osan messusta. Samaan käytäntöön viitataan ilmeisesti vielä laulun neljännen säkeistön sanat, joissa kehotetaan pappeja ja poikia (clericuli, pueri) laulamaan kuin enkelit kiitosta joulun lapsen maailmaan tulosta.

Pyhä Nikolaos ja kolme

Muutenkin juuri tietäjät, joista laulu kertoo, kytkeytyvät Viattomain lasten päivän vaiheisiin. Pyhän Nikolauksen vaiheisiin laulun liittää silti yhä se seikka, että siinä, ainakin Piae Cantiones muodossa, toistuu joka säkeistössä yksi sana kolmeen kertaan. Pyhä Nikolaus nimittäin pelasti kolme neitoa joutumasta prostituoiduksi lahjoittamalla heille kultaa ja herätti henkiin kolme poikaa, jotka paha kauppias oli jo paloitellut lihoiksi ja pistänyt pataan. Nikolaus olikin muun muassa lasten suojeluspyhimys, ja mahdollisesti sama poikien messu-käytäntö, johon edellä viitataan, on ollut käytössä Moosburgissa myös 6.12. eli Pyhän Nikolauksen päivänä.

Teinien tanssilaulu ja Sibelius

Tämä laulu tunnetaan myös Turun teinien tanssilauluna. Professori Timo Mäkisen tutkimusten mukaan varsin monet Piae Cantiones -kokoelman lauluista ovat toimineet teinien tanssin säestyksenä. Teinit tanssivat niin sanottuja kaaritanssia: tanssijalta toiselle kulkivat korkeaksi kaareksi taivutetut ja maalauksin koristellut pajunoksat; tanssittaessa niistä muodostettiin holvikaaria, joiden alitse kuljettiin; välillä kaaret laskettiin alas ja hypähdettiin niiden yli. Teinien tanssin traditio on eräissä Suomen kouluissa jatkunut pitkään: Oulun koulusta siitä on kuvaus vuodelta 1799, Porvoon, Loviisan ja Porin kouluissa on tanssittu ainakin 1900-luvun alkuun asti ja Borgå Gymnasiumin urheiluseuran pojat tanssivat edelleen Lucian päivän juhlassa koululla. Jean Sibelius julkaisi 1898 urkuharmonille sovittamansa kolme Piae Cantiones-laulua, joita oli tanssittu peräkkäin Loviisan seudulla, ja juuri näistä kolmesta laulusta ovat esitysohjeetkin säilyneet. Sibeliuksen nuottilehden kansikuvan on piirtänyt Albert Edelfelt, ja siinä esiintyvät keskeisinä hahmoina kaaritanssia esittävät pojat, joten sekä Sibelius että Edelfelt ovat luultavasti tunteneet vanhan tradition, olivathan he kotoisin itäiseltä Uudeltamaalta.

Vaikka tätä virttä ei ole Suomen virsikirjassa, on sillä siis pitkä menneisyys Suomessa. Siitä on toki useita suomennoksia, vanhin on Maskun Hemmingin 1616 tekemä. Ruotsin kirkon virsikirjan suomennos on Niilo Rauhalan tekemä, joka pohjautuu Anders Forstensonin 1960 tekemään ruotsinnokseen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".