Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sunnuntaiaamu syventää: Sunnuntain sävelet, pyhäaamun mietteet ja kulttuurintekijöitä lähikuvassa.

Virsi 134 Kirkkaus yllä maan

Julkaistu måndag 8 januari 2007 kl 16.35

Virsi Kirkkaus yllä maan on ruotsalaisille yhtä keskeinen joululaulu, kuin suomalaisille Topeliuksen Ei kultaa valtaa loistoa/En etsi valtaa loistoa – laulu. Vaikka virsi nyt tunnetaan joululauluna, julkaistiin se alun perin aivan muussa yhteydessä, Viktor Rydbergin romaanissa Aseseppä. Aseseppä kuului myös säveltäjä Jean Sibeliuksen lukemistoon ja hän on säveltänyt yhden romaanin runoista. Virren Kirkkaus yllä maan - virren on puolestaan säveltänyt Alice Tegnér.

Humanismin ja uskonkiihkon kamppailu

Kirkkaus yllä maan on julkaistu hyvin erikoisessa yhteydessä, ei lainkaan joululauluna, vaan se on osa kirjailija Viktor Rydbergin (1828-1893) romaania Vapensmeden (Aseseppä). Romaanin tapahtumat liittyvät Rydbergin kotikaupunkiin Jönköpingiin. Kirja ilmestyi 1891. Romaanin tapahtumat on sijoitettu uskonpuhdistuksen aikaan, mutta käsittelevät kuitenkin Rydbergin omaa aikaa. Rydbergillä on ollut aikanaan jonkin verran vaikutusta suomalaiseenkin kulttuuriin. Hänen kulttuurihistoriallinen teos Bibels lära om Kristus vuodelta 1862 kiehtoi Jeesus-näkemyksellään Suomenkin nuorta, vapaamielistä sivistyneistöä, mutta herätti kirkollisissa piireissä ankaraa vastarintaa. Romaanissa Aseseppä kamppailevat siis uskonkiihko ja vapaan humanismin ihanne. Tiedetään, että Kullervo -sinfoniaansa valmisteleva Jean Sibeliuskin pakeni aikanaan joulu- ja uudenvuodenkutsuilta Asesepän pariin ja sävelsi myöhemmin yhden romaanin runoista, samoin muita Rydbergin tekstejä.

Soudellessa laulettu

Kirjan aseseppä on nimeltään Gudmund ja hänen tyttärensä Margit. Harpunsoittaja Svantella on myös keskeinen asema kirjassa. Kirjan 7. luvussa kerrotaan miten Margit pyysi päästä venematkalle. Yhdessä Svanten kanssa hän lähtee soutelemaan Vättern-järvelle, suoraan pois rannasta, jossa he antavat airojen levätä ja he vain katselevat ympärillä avautuvaa kaunista maisemaa. Svante ei ehdi soutaa kovin pitkälle, kun Margit, joka on ollut Svanten soitto-opissa ja oppinut useita Svanten kirjoittamia lauluja, tarttuu harppuun ja alkaa laulaa airojen vedon ja veneen keulasta kantavien aaltojen rytmissä Gläns över sjö och strand – ”Kirkkaus yllä maan, kaukainen tähti, viestinä Messiaan liikkeelle lähti.”

Alkukesän soutulaulusta jouluvirreksi

Alice Tegnér, musiikinopettaja ja lastenlaulujen säveltäjä (1864-1943) sävelsi runon ja julkaisi sen lastenlauluja sisältävässä vihkossa 1893. Siten tämä laulu, jonka romaanin Margit lauloi alkukesäisellä soutumatkalla Vätternin aalloilla, muuttui pidetyksi joululauluksi tai oikeastaan sisältönsä puolesta loppiaisvirreksi. Ruotsissa tämä laulu on hyvin tunnettu, mutta Suomessa ei sitä juurikaan ole laulettu. Siitä on ollut pari käännöstä jo aikaisemmin, mutta laulu ei ole saavuttanut suomennoksena suurta suosiota. Voisi kysyä, miksi? Ruotsin kirkon suomenkielissä virsikirjassa oleva käännös on Anna-Maija Raittilan tekemä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".