Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sunnuntaiaamu syventää: Sunnuntain sävelet, pyhäaamun mietteet ja kulttuurintekijöitä lähikuvassa.

Lyyriset sunnuntain sävelet

Publicerat fredag 21 januari 2011 kl 11.02
Lauluyhtye Rajaton promokuva

Sunnuntain sävelet ovat tänä aamuna runolliset.

Lyriikka ja musiikki ovat toisinaan niin lähellä toisiaan, että sanoihin syntyy musiikki kuin itsestään tai itse sävel sisältää jo sanat lauluun.

Aina ei musiikkirunossa sanoja edes tarvita.

1.

Heikki Sarmannon simfooninen jatsiruno orkesterille on yksi tällaine teos (SUOMI A symphonic Jazz Poem fo Orchestra9 vuosi  1983.

Halki metsien otsake riittää hyvin johtolangaksi ja Juhani Aaltosen saksofoni kertoo oman runollisen tarinansa.

Jatsirunoilja itse, Heikki Sarmanto johtaa orkesteria, joka on lainannut jousiosastonsa Helsingin kaupungin filharmoonikoista.

2.

Runous on aina jollakin tapaa ääntä. Ihminen on ilmeisesti muotoillut mielikuviiaan  runoikso niin kauan kun on puhunut.

Kaikki runouden äänet eivät ole varsinaisesti sanoja joita löytyy sanakirjasta. Seuraavassa ihmisen lyyristä ääntä ja myös oikeita sanoja.

Rajaton lauluryhmä ja Hopeaa hiuksillaan.

3.

"Kymmenet talvet, otsan saartaen, kun kaivautuvat kauneutesi kenttään"

 kihartaa runouden ystävän käsivarsin ohkaisimmat karvat.

Sonetti on nelisäkeistöinen runomuoto ja Williman Shakespearin kynästä on lähtenyt monta riviä jotka ovat säilyttäneet sykähdysarvonsa vuosisatojen saatossa.

Ajatellaanpa vaikka vaan riviä "tomorrow and tomorrow and tomorrow"

Niin voi sonetin aloittaa jos osaa.

Perinteisesti sonetin säkeistöistä kolme ensimmäistä on neli- ja viimeinen kaksisäkeinen.

Sana sonetti tulee italian sanasta sonetto, joka tarkoittaa pientä laulua. Tässä pienen laulun, Sonetti 104  William Shakespearin sanohin esitää Samule  Edelman sävel Toni Edelman ja suomennos Arto af Hellström

4.

Kun runoon latetaan sävel sitä aletaan usein kutsua sanoitukseksi. Varsinkin jos runoilija on myös muusikko.

Näin on käynyt muun muassa jo 26- vuotiaana syöpään kuolleelle Pekka Strengille.  Runouden taitava tulkki Vesa- Matti Loiri  on tehnyt tämän tulkinnan laulusta  Sisältäni portin löysin äänellä huilullallaan Kitaralla runoilee Hannu Pikkarainen.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".