Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sunnuntaiaamu syventää: Sunnuntain sävelet, pyhäaamun mietteet ja kulttuurintekijöitä lähikuvassa.

Erja Lempinen kuvasi surua ja kuolemaa

Julkaistu lördag 5 november 2011 kl 15.00
1 av 2
Valokuvaaja Erja Lempinen. Kuva: Riitta Niemi/Sveriges Radio
2 av 2

Våga leva våga dö (Uskalla elää, uskalla kuolla)- kirja sisältää kuvia kuoleman odotuksesta, hautajaisista, tuhkauksesta ja haudalla käymisestä ja kuolleen muistelemisesta. Kirjan kuvat on ottanut tyresöläinen valokuvaaja Erja Lempinen, joka kertoo olevansa kiitollinen, että pääsi tekemään kirjaa.

Hän kertoo kirjan tekemisen myötä surutyön ja kuolemaan liittyvien asioiden muuttuneen vähemmän pelottaviksi.

Keväällä 2011 ilmestynyt Våga leva våga då (Uskalla elää, uskalla kuolla) kirja käsittelee surua ja hautajaisia. Selkokielisen kirjan tavoitteena on rohkaista puhumaan kuolemaan liittyvistä asioista ja siinä käydään läpi asiat, jotka jokaisen on hyvä tietää kuolemasta.


Jokainen kohtaa kuoleman

Ruotsissa kuolee joka vuosi noin 91 000 ihmistä. Suurin osa meistä kohtaa surevia, menettää ystäviä ja läheisiä – ja jokainen meistä kuolee. Våga leva våga då - kirjan tekstit on kirjoittanut Carita Portuondo Andersson ja valokuvat on ottanut tyresöläinen valokuvaaja Erja Lempinen.

Kirjan tekijöiden mielestä on tärkeää ajatella kuolemaa ja puhua siitä.


Mukana vieraissa hautajaisissa

Valokuvaaja Erja Lempinen kertoo, että kirjaan on haastateltu ja kuvattu ihmisiä, jotka halusivat kertoa surutyöstä ja puhua kuolemasta. Hän kuvasi kirjaa varten Tukholmassa muun muassa romanien hautajaiset.

- Minua jännitti etukäteen, että millaista siellä on olla toisten surussa, toisten tilanteessa, kun kaikki ovat minulle vieraita ihmisiä, Erja Lempinen kertoo.
- Kun sain leskeltä luvan, tuntui, ettei minun tarvinnut selittää omaa rooliani enempää.

Romanien hautajaiset ovat Erja Lempisen mukaan tapahtumia, jossa on paljon ihmisiä ja jossa suru jaetaan ja jotka ovat avoimia muille. Hänen kuvaamissaan hautajaisissa oli mukana kolmisen sataa vierasta.

Valokuvia vainajan matkasta

Valokuvaaja Erja Lempinen on sitä mieltä, että vainajasta voi ottaa valokuvia.

- Jotenkin kaipaan takaisin siihen itsestäänselvyyteen, minkä koin lapsena, kun näin albumeissa kuvia vainajista.

- Kaipaan sitä yksinkertaisuutta ja itsestäänselvyyttä, että vainaja on osa meidän arkipäiväistä elämäämme, ja sitä myös kuvataan.  

Våga leva våga då -kirjaan Erja Lempinen otti kuvia saattokodista, vainajan pukemisesta ja krematoriosta. Hänen mukaansa konkreettiset hautajaisiin ja kuolemaan liittyvät kuvat ovat tärkeitä, koska useimmissa tapauksessa kuolemaan liittyvät tehtävät jäävät yritysten ja viranomaisten tehtäväksi.

- Meillä ei enää ole kuolleen ruumista kotona, me emme enää itse pese ja pue sitä, me emme itse kanna emmekä laske arkkua maahan, vaan ne ovat palveluja, jotka ostetaan, Erja Lempinen kuvailee.

- Minulle itselleni oli tärkeätä kulkea tämä tie, jonka ruumis kulkee ja kohdata sen arkipäiväisyys ja kohdata ihmiset, jotka tekevät sen varrella töitä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".