Raivokas romaani Ruotsin luokkaeroista
Eija Hetekivi Olssonin romaani ingenbarnsland on ehdolla vuoden August-palkinnon saajaksi. Voittaja julkaistaan 26.11.
Romaani " Ingenbarnsland " kuvaa lapsen näkökulmasta 1980-luvun Ruotsia ja kansankodin murenevaa julkisivua.
Eija Hetekivi Olsson on kirjan päähenkilö Miiran tavoin käynyt peruskoulun suomenkielisillä kotikieliluokilla. Romaanissa kyseenalaistetaan niin kotikieliluokat kuin myös suomalaisten maahanmuuttajien ennakkoluulot muita kansallisuuksia kohtaan.
Pirjo Hamilton on tavannut Eija Hetekivi Olssonin.
FLER LJUDKLIPP
Pirjo Hamilton haastattelee kirjailijaa julkaisun yhteydessä:
Eija Hetekivi Olssonin esikoisromaani " Ingenbarnsland" on herättänyt heti ilmestyttyään paljon huomiota Ruotsin suurissa valtamedioissa.
Esikoiskirjailijalle medioiden kiinnostus on aivan uusi kokemus, eikä välttämättä mitenkään helppo asia käsitellä. Sen hän on kuitenkin heti havainnut, että media haluaa keskittyä kirjailijan henkilöön ja elämään.
Eija puolestaan haluaa puhua kirjastaan ja sen sanomasta. Eriarvoisuudesta, luokkaeroista ja segregaatiosta, jotka ovat hänen mielestään vain kasvaneet.
En ole lukenut vielä omaa kirjaani
Miltä tuntuu nyt kun kirjasi on julkaistu ? Kirjasi on saanut jo paljon huomiota tiedotusvälineissä.
- Minusta on hyvin vaikea vastata tuohon kysymykseen juuri nyt. Se on suuri kysymys. Olen tehnyt paljon töitä kirjani kanssa, ja on todella hauskaa että, se koskettaa ihmisiä. En osaa oikein tehdä mitään syvempää tunneanalyysia kirjastani. En ole kertakaikkiaan ehtinyt. Itseasiassa selailin sitä itse vasta eilen (15.1.2012) ensimmäisen kerran, ja luin yhden kappaleen. -En ole lukenut vielä omaa kirjaani, Eija Hetekivi Olsson kertoo.
Kuinka kauan olet kirjoittanut kirjaasi ?
Sekin on vaikea kysymys vastata. Kuinka mitata kirjoitusprosessia, Eija pohtii. On kysymys pitkästä ketjusta, prosessista, joka on johtanut itse kirjoittamiseen. -On vaikea asettaa selkeää aloitusajankohtaa.
- Kun kirjoitin yliopistolla lopputyötäni, ryhdyin kirjoittamaan pidempiä tekstejä. Ryhdyin itseasiassa tekstaamaan itselleni tekstikappaleita, joita olen käyttänyt kirjassa.
- Rehellisesti sanottuna minusta on aika työlästä lukea omia tekstejäni jälkikäteen, mutta aion kyllä lukea kirjani.
Lapsi ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta
Romaanin päähenkilö Miirassa on paljon ruutia ja hän on vihainen. Miksi Miira on niin vihainen ?
- Kyllä, Miiraa ottaa todella rajusti päähään. Hän on piruuntunut epäoikeudenmukaisuuksiin sekä koulussa, että ihmissuhteissa ja yhteiskunnassa. Hänellä on tasa-arvokompassi päässään, ja hän reagoi voimakkaasti jo varhain epäkohtiin.
- Miiran sanavarasto on vajavainen. Suomenkieli on rajoittunutta ja myös ruotsinkieli on vajavainen. Miira reagoi fyysisesti kehonsa kautta. Hänellä ei ole muita keinoja puolustautua. Kun hän ei kykene reagoimaan kielellisesti, hän ottaa nyrkit avuksi.
- Ajattelen myös, että yksikään lapsi ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta. Lapset reagoivat tietysti eri tavoin. On kysymys myös siitä, mikä on sallittua, ja minkälaisia odotuksia kohdistetaan tyttöjen ja poikien käyttäytymiseen.
- Miira kapinoi ja taistelee monella tasolla systeemejä vastaan, joita hän ei hyväksy, sanoo Eija Hetekivi-Olsson.
Kotikieliluokat leimasivat suomalaisoppilaat
Miiran vanhemmat tulevat Suomesta, ja kirjan päähenkilö Miiran mukaan vanhemmat ovat suomalaisia vapaustaistelijoita. Niimpä Miira laitetaan suomenkielisille kotikieliluokille. Onko Miira alusta lähtien kotikieliluokkia vastaan ?
- Ei. Ei Miira ole suomenkieltä tai suomalaisuutta vastaan, tai sitä vastaan, joka määritellään suomalaisuudeksi.
- Miira kokee, että hänet eristetään, kun hän joutuu kotikieliluokille.
Hän kokee, että hän on vähemmän arvostettu ja huonompi.- Kotikieliluokista tulee segregaation symboli.
- Alueilla kuten Gårdsten, missä Miira käy koulua on n. 80 eri kansallisuutta, mutta ainoastaan suomenkielisiä kotikieliluokkia.
Miira ei ole suinkaan yksin, sillä tuohon aikaan monet lapset laitetaan kotikieliluokille. Mutta miksi suomalaisilla kotikieliluokilla luetaan siirtolaisruotsia - svenska för invandrare- vaikka he ovat syntyneet Ruotsissa.
Eija on itse nyt opettaja
Eija Hetekivi Olsson on itse aikuisiässä opiskellut ensin lukion kunnallisessa aikuiskoulussa, ja sen jälkeen lukio-opettajatutkinnon Göteborgin yliopistossa.
Eija Hetekivi Olsson
Eija Hetekivi Olsson syntyi Göteborgissa 1973. Vanhemmat suomalaisia työvoimasiirtolaisia.
Eija kävi peruskoulun Gårdstenin kaupunginosassa suomenkielissä kotikieliluokilla.
Aloitti lukion luonnontieteellisellä linjalla, mutta keskyetti lukion, koska ei pärjännyt kielellisesti. Työskennellyt rappusiivoojana ja ravintolatyöntekijänä.
Opiskellut lukion KOMVUX:ssa ja lukio-opettajatutkinnon Göteborgin yliopistossa.
Perheessä on 2 teini-ikäistä lasta.
