Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Ruotsinsuomalaiset 2016 Sverigefinnar 2016
Ruotsinsuomalainen 2016 -ehdokas/Nominerad till Sverigefinne2016

Anna Järvinen: Helpotti, kun annoin itselleni luvan puhua omanlaistani suomea

Julkaistu måndag 14 november 2016 kl 00.01
Huomaan ruotsinsuomalaistuneeni
(9:09 min)
Muusikko Anna Järvinen.
Muusikko Anna Järvinen on ehdolla vuoden 2016 Ruotsinsuomalaiseksi. Foto: Virpi Inkeri/SR Sisuradio

Muusikko Anna Järvinen on tehnyt tänä vuonna sen, mistä ei aikaisemmin edes uskaltanut uneksia. Hän on levyttänyt suomenkielisen levyn ja juontanut haastatteluohjelman, jossa hän keskustelee suomeksi ruotsinsuomalaisten naisten kanssa.

Anna Järvinen tuskitteli pitkään ennen kuin vihdoinkin uskalsi painaa kipeintä kohtaansa. Hän halusi tehdä levyn suomeksi, mutta pelkäsi, ettei kielitaito riittäisi. Itsepainiskelu loppui, Järvinen otti sanalla sanoen itseään niskasta kiinni ja suomensi vuonna 2015 ilmestyneen "Buren" levyn kappaleet suomeksi. Syntyi levy "Annan. En anna".

Mielenrauhaa vai ei? Tuskinpa sillä, kun suomenkielinen levy oli kasassa, mielen valtasi uusi pelko. Nyt häntä pelotti, miten levy otettaisiin Suomessa vastaan.

Olin valmistautunut siihen, että suomen kielelleni nauretaan.

Anna Järvisen suomenkielinen levy on herättänyt suurta kiinnostusta Suomessa, ja Sisuradion haastattelupäivänäkin Järvisen kalenteriin oli merkitty haastattelu vähintäänkin viiden eri suomalaisen mediayhtiön kanssa. Suomen kiertue on buukattu marraskuuksi. 

Reunaehtona käyttöoikeus Anna Järvismäiseen suomen kieleen

SVT:ssä on pyörinyt syksyn aikana Anna Järvisen juontama suomenkielinen haastatteluohjelma "Anna Järvinen och kvinnorna". Se avasi hänelle portit uusiin ruotsinsuomalaisiin tuttavuuksiin. Uudet tuttavuudet ovat myös vahvistaneet häntä, ja Järvinen oivalsi, ettei todellakaan ole yksin identiteettiä koskevien ajatustensa kanssa.

TV-ohjelmaa tehtäessä hän törmäsi jälleen kerran kielirajoihinsa, jotka hän oli itse itselleen laittanut. Nyt piti mennä esteiden yli.

Puhun äitini kanssa joka päivä arkisista asioista, mutta TV-ohjelmassa yritin keskustella suomeksi filosofiasta ja uskonnosta. Se oli vaikeampaa kuin olisin uskonutkaan.

Anna Järvinen on asunut Ruotsissa 40 vuotta. Aika alkaa olla armollinen, sillä nyt hän on pikku hiljaa antanut itselleen luvan käyttää omanlaistaan suomea. Ja siihen kuuluu tietenkin reunaehto, joka antaa käyttöoikeuden Anna Järvismäiseen suomen kieleen. Hän myöntää myös viime aikoina ruotsinsuomalaistuneensa. 

Ruotsinsuomalaisuus ei kuulunut lapsuuteeni

Anna Järvinen oli kuusi vuotias muuttaessaan äitinsä kanssa 70 -luvulla Tukholman liepeillä olevaan omakotilähiöön, Täbyseen. 

– Olimme ainoita, jotka eivät olleet ruotsalaisia. Täbyssä ei asunut lapsuudessani edes adaptoituja lapsia.

Ruotsinsuomalaisuutta ei ollut missään. Hän kävi ruotsinkielisen koulun, menestyi eikä hänen suomalaista taustaansa sen koomin ihmetelty tai huomioitu. Paitsi kerran.

Olimme äidin kanssa Täbyn keskustassa ostoksilla. Äiti sanoi yhtäkkiä, ettei pidä puhua suomea, sillä suomalaisilla ei ole hyvä maine. Ymmärsin kyllä, mitä sana maine merkitsee, mutta en siltikään ymmärtänyt, mitä äiti oikein tarkoitti.

Musiikkimaailma pitää ruotsalaisena

Anna Järvisen ura alkoi Granada -yhtyeessä 1990-luvulla, soolouralle hän lähti 2000-luvun alkupuolella. 

– Kirjoitin kappaleita suomalaisesta luonnosta, josta en yhtään pidä, ja Saarikoskesta. Nämä asiat huomioitiin ruotsalaisessa mediassakin.

Vaikka teksteissäni vilahtelivat suomalaiset ilmiöt, ja nimenikin on perin suomalainen, ruotsalaisissa muusikkopiireissä minua on pidetty ruotsalaisena.

Anna Järvisen lisäksi päätoimittaja Kristian Borg sekä kirjailija Bengt Pohjanen ovat ehdolla vuoden 2016 Ruotsinsuomalaiseksi. 

Vuoden 2016 Ruotsinsuomalaisen valitsee palkintojury, jossa istuvat Sisuradion kanavapäällikkö Sofia Taavitsainen, SVT:n suomenkielisen toimituksen päällikkö Elina Majakari, Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson ja Ruotsin Suomalainen -lehden päätoimittaja Tapani Kekki.

Tunnustukset jaetaan 18. marraskuuta Ruotsinsuomalaiset 2016 gaalassa Tukholman Suomen Instituutissa. 
Gaala lähetetään suorana radio-ohjelmana P4-kanavalla sekä Sisuradiossa kello 19-20.00. Voit seurata gaalaohjelmaa myös SVT Uutisten kotisivulla. 

Kaikki ovat tervetulleita Ruotsinsuomalaiset 2016 gaalaan!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".