- Sopimus multiarenasta Haaparannala on nyt allekirjotettu/Avtalet om multiarenan i Haparanda är nu undertecknat

- Mataringin kunta ostaa Ekfors kraftin konkursipesän/Övertorneå kommun köper Ekfors krafts konkursbo

- STRT on reakeeranu ko DAUM meinathaan siirtää Ymeåsta Uppsaahlaan/STRT vill inte att DAUM flyttas från Umeå till Uppsala

- Nuusku on pelastettu Ruottissa/Sverige får själv bestämma om snuset

stig.karlstrom@sr.se

Suomessa on viimiset ajat tutkittu tyttäritten ja pojitten petygiä.

– Olit isomat erot ko uskoin, sannoo rehtori Sari Lantto. Piian se on niin ette opettajat hyväksyvät ette pojilla on matalamat petygit justhiin sen takia ko ne on poikia ja on tyytyväisiä ette aloit lukheen gymnasiumissä ollenkhaan.

Ylitornion gymnasiumhiin on ostettu syrffilevyt ja toivomus on ette tekniikka sais pojat opiskelheen enempi.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Sari Lantto: Isompia eroja ette en ittekhään olisin uskonu Sari Lantto: Isompia eroja ette en ittekhään olisin uskonu (6:14)
Kans Suomessa tyttäret saavat korekamat petyygit jos vertaa pojitten. Sari Lantto on rehtori. Reportteri: Ida Brännström.
Tisdag 18 juni 2013 kl 11:33 (Meänraatio )

I Finland har man på senaste tiden undersökt betygsskillnader mellan killar och tjejer.

– Det var större skillnad än vad jag hade trott, säger rektor Sari Lantto och fortsätter, kanske är det så att lärare tillåter killar att ha lägre betyg och är nöjer sig med att pojken valde att studera på gymnasium överhuvudtaget.

Ylitornio gymnasium har man köpt in surfplattor till alla elever och hoppas att tekniken ska få pojkar att plugga mer.

– Täälä on aina ollu semmonen kultuuri, ette tyttäret muuttavat ja alkavat opisklheen ja pojat jäävät tänne, sannoo oppettaja Inga Savilahti-Häggbo.

Oppilhaat on juuri saahneet kesäloman ja petyygit - ja vieläki on suuri ero tyttäritten ja pojitten petyykissä.

– Skolinspektiuuni on käyny täälä koulussa ja kysyny mitä met meinaama tähjä asialle. Tämä ongelma on sama koko maassa, sannoo rehtori Peter Mariin.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Täälä on aina ollu semmonen kultuuri Täälä on aina ollu semmonen kultuuri (6:14)
Se on vieläki suuri ero tyttäritten ja pojitten petyykitten välilä. Inga Savilahti-Häggbo, Disa Waara ja Peter Mariin on töissä Gränsälvsgymnaasiella Mataringissa. Reportteri: Ida Brännström.
Måndag 17 juni 2013 kl 16:33 (Meänraatio )

– Här har kulturen alltid varit sådan - tjejerna flyttar och fortsätter med studierna medan killarna ofta stannar kvar, säger läraren Inga Savilahti-Häggbo.

Eleverna har precis fått sommarlov och betygen är satta. Fortfarande är skillnaden på killar och tjejers betyg stor.

– Det är samma problem nationellt och Skolinspektionen har varit och besökt oss här på skolan och frågat vad vi gör åt det, säger rektor Peter Mariin.

– Met tyttäret saama semmosen tuntheen ette pojat tykkää ette se on "tönttistä" ko me luema pruuvhiin, sannoo Ellen Barsk.

Rebecka Perä, Stina Ruisniemi ja Ellen Barsk on vasta aikhooin ottanheet stydentin, ja ette pojitten ja tyttäritten petygissa on suuri ero se on aivan selvä tyttäritten mukhaan.

– Tyttäret häätyvät aina olla tyktisiä ja ambisöösiä ja pojat sensihaan on "anti-koulupoikia" jokka tykkävät ette se ei ole miehitten homaa ette lukea, sannoo Ellen Barsk.

– Se stereotyyppi poika Torniolaaksossa ei lue läksyjä, sannoo Rebecka Perä.

"Här i Tornedalen finns det en typisk stereotyp bild av killar" "Här i Tornedalen finns det en typisk stereotypisk bild av killar" (4:34)
Rebecka Perä, Ellen Barsk ja Stina Ruisniemi on koko koulun aijan nähny ette pojat ei vaadi yhtä paljon ittestä. Reportteri: Ida Brännström.
Tisdag 18 juni 2013 kl 11:45 (Meänraatio )

ida.brannstrom@sverigesradio.se

– Vi tjejer får som känslan av att killarna tycker det är töntigt att plugga till prov, säger Ellen Barsk.

Rebecka Perä, Stina Ruisniemi och Ellen Barsk har precis tagit studenten, och att betygen skiljer som mellan tjejer och killar är tydligt enligt tjejerna.

– Tjejer ska alltid vara den duktiga och ambitiösa medan pojkar ofta är "antiskolpojken" som tycker det är omanligt att plugga, säger Ellen Barsk.

– Den stereotypa killen i Tornedalen pluggar inte, säger Rebecka Perä.

Jälkhiin pitkän talven neljän seinän takana, lehmät Lantton navetassa Pellossa pääsit ulos karkealle. Se oli yhtä hyppimistä ja puskemista ennenko net viimeksi aloit maistamhan verestä vihreätä ruohoa. Annika Lantto oli valmistamassa lehmitten ulosmenoa ko Meänraatio tuli käymhään. Iloset lehmät pääsit karkealle Iloset lehmät pääsit karkealle (6:08)
Pitkän talven jälkheen lehmät Lantton navetassa Pellossa pääsit ulos karkealle. Se oli yhtä leikkimistä, hyppimistä ja puskemista. Annika Lantto valmisti lehmitten päästämistä.
Tisdag 18 juni 2013 kl 09:30 (Meänraatio )

Efter en lång vinter inne i ladugården fick korna i Pello komma ut på grönbete. De bjöd på show med glädjeskutt och lekfullt stångande med varann. Annika Lantto var igång med förberedelserna för kosläppet när Meänraatio hälsade på.

eva.kvist@sverigesradio.se   

Ruottin uusiiman luonon-reservaatin löytää Makkarajärvestä, Mataringin kunnasta. Se minkä on säilytetty on mettä, niinku mettät olit ennen aikhaan. Mutta rapea 700 hektaaria ison Makkarajärven reservaatin Mataringissa otethaan vasthaan vastahakosesti. Jos kunnan politiikkerit olisit saahneet päättää niin sitä ei olis tehty ollekhaan.

- Joittenki mukhaan se riittää ette Matarinki on eko-kunta nimelthään, sannoo Ulf Filip, yks joka oli paikala vihkimässä Makkarajärven pyhänä. Hän puolustaa reservaattia, vastustajat ei paikale pyhänä tulheet.

bertil.isaksson@sr.se tätä ei kunta halunu tätä ei kunta halunu (8:05)
...BSK: Ruottin uusiiman luonon-reservaatin löytää Makkarajärvestä, Mataringin kunnasta. Mettä niinku se oli ennen aikhaan on säilytetty. Mutta soon reservaatit jonka Matarinki ottaa vasthaan vastahakosesti. Jos kunnan politiikkerit olisit saahneet päättää niin sitä ei olis tehty. Bertil Isaksson kävi vihkiäisissä
Måndag 17 juni 2013 kl 16:54 (Meänraatio ) Lunglav, Raijankeuhojäkälä kasvaa vain vanhoissa mettissä. Foto: Bertil Isaksson.

I Makkarajärvi kan man besöka en skog som den såg ut på de flesta håll innan människan påverkade den. Det finns mycket lövträd och på marken finns gott om död ved. Det ger liv åt rödlistade arter som den lunglav, som växer på gamla sälgar.

Men det nyinvigda reservatet har motstävigt tagits emot av Övertorneå kommun. Politikerna ville stoppa den i rädslan för att skogsindustrin blir utan råvaror och bygden utan jobb.

- Gammelskogarna är vårt Amazonas. Det är gammelskogar i Sverige som vi borde vara bekymrade över och inte regnskogen i Amazonas, sa Fredrik Forsmark från Länsstyrelsen vid invigningen. 

Trafikverket ser inte en satsning på Norrbottniabanana som prioriterad. 

-Det är den enkla sanningen, enligt generaldirektör Gunnar Malm.

Däremot föreslår Trafikverket satsningar som ska gynna gruvnäringen i Norrbotten. Eventuellt blir det en ny järnväg mellan gruvan i Kaunisvaara och Svappavaara

Trafikverkki ei meinaa priuuriteerata satsauksia Norrbottniapaahnaan. 

-Tämä on se kylmä totus, generaldirektöörin Gunnar Malmin mukhaan.

Sensiihan ehottaa Trafikverkki satasuksia Norrbottenin kruua-elinkeinole. Esimerkiksi rautatie Kaunisvaaran kruuasta Svappavaahraan.

Iloa ja surua yhtaikaa, tämmöset tuntheet on monela stytentillä ko koulussa on puskettu 12 vuotta.

Samaat tuntheet olit Cecilia Erkilä  ja Sandra Rahkolalla ko sait valkeat lakiit tänä päivänä.