Skinnskattebergs stolthet The Pitastro delar med sig av sina erfarenheter på resande fot i Israel. Festivaalireissu on ikimuistoinen kokemus, ja poikien matkakertomuksia kuulet Sisuradiossa!

Viikonloppuna pojat soittivat ensimmäiset omat keikkansa Betlehemissä, ja vastaanotto on ollut sydämellistä.

Karlskogan suomenkielisen seurakuntatyön tekijät ovat pettyneitä siihen, että heidän pappinsa Leila Mänttäri on siirretty pois suomenkielisestä työstä. Tarkoitus on, että hänen sijastaan suomenkieliset kirkolliset toimitukset hoitaa suomea opetellut, seurakunnan ruotsinkielinen pappi.

Suomenkielisen seurakuntatyön ryhmä on lähettänyt Karlstadin hiippakuntaan nimilistan, jota tukevat myös muut Karlskogan suomalaisyhteisöt. Ryhmän puheenjohtaja Maila Lehtoniemi sanoo, ettei kyseessä ole varsinainen protesti, mutta he haluavat tuoda esiin, että suomenkielisiä on ja he tarvitsevat kirkollista toimintaa omalla äidinkielellään.

Motalan ihmismäärä kolminkertaistui viikonlopun aikana kun Vättern-järven ympäripyöräilijät huoltojoukkoineen viidestäkymmenestä eri maasta kokoontuivat vuotuiseen juhlaansa.

-ilmoittautuneita oli 22 800

-starttiin tuli 19 400 pyöräilijää

-heistä 1000 joutui keskeyttämään

-25 keskeyttäneistä joutui hakeutumaan lääkärin hoitoon.

Vakavin onnettomuus tapahtui Habon ulkopuolella, kun naispyöräilijä kaatui pahasti.

Moni ruotsalainen kunta on saanut suomenkielisen nimen (esim. Tukholma, Luulaja, Uumaja), mutta Borlänge ei vielä kuulu tähän joukkoon. Nyt kun kunta kuuluu suomenkielen hallintoalueeseen, voisi olla aihetta keksiä kunnalle nimi suomeksi.

- Voisiko se olla ruotsalainen nimi vähän suomalaisittain äännettynä, eli Puurlänki?
- Ehkä nimeä voisi kääntää suoraan, eli Bor+länge -> Asuu+kauan?
- Pitäisikö nimeä perustella kielihistorialla - nimi "Borlänge" tarkoittaa suurin piirtein "matkaa jolloin venettä ja lastia pitää kantaa", josta voisi vaikkapa keksiä nimen Kantola?

Mitä mieltä sinä olet? Äänestä ihmeessä Borlängelle suomenkielinen nimi, tai kerro oma ehdotuksesi kommentteissa!

Huom! Äänestys ei ole millään tavalla virallinen, eli voittava ehdotus ei automaattisesti tule Borlängen suomenkieliseksi nimeksi. Ellei sitten joku käy ehdottamassa sitä Borlängen kunnan virkamiehille...

Suomen kansalliskoira on ketunomainen suomenpystykorva, jonka iloisuus ja itsenäisyys tekee siitä samalla kertaa mainion metsäseuralaisen kuin huonosti kaupunkiasunnoissa pidettävän seuraeläimen. Timo Rättö on kasvattanut pystykorvia ja kulkenut tuntikaupalla Taalainmaan metsiä koiransa Anu seuranaan, kuten suomalaiset metsästäjät ovat tehneet satoja vuosia.

 Raija Inkiläinen aloitti kirpputoreilla kiertämisen itsensä huvittamiseksi ja viimeisten rankkojen työvuosien lievittämiseksi. Nyt, tuoreena eläkeläisenä, on laadukasta astiaa kerääntynyt Inkiläisellä myytäväksi asti, mutta keräilykokoelmaansa, Länsi-Saksassa valmistettuja maljakoita, saa kävijä vain katsella. Mutta katseluakin riittää, Saksanmaljakoita on jo monta sataa Raijalla hyllyissä.

Seitsemän vuotta tatuointistudiota pitänyt Jani Nieminen muuttaa uuteen osoitteeseen Eskilstunassa.

Kun Borlängen kunta järjesti asukkaille tiedotustilaisuuden suomenkielisestä työstä, niin sali saatiin täyteen kiinnostuneita, muutama lisäpaikkakin oli improvisoiden järjestettävä. Outi Tirkkonen on aloittanut työn suomenkielisen työn kehittämisessä - paljon on vielä tehtävänä, mutta perusta ja kuntalaisten innostus on hyvällä mallilla!

P4 Västmanlannin Svensktoppen Nästa-finaali oli tiukka kamppailu, kun kaksi kilpailijaa oli samoilla pisteillä loppuhuipennuksessa: Viime vuoden voittaja Elvira Fisk ja viime vuoden kakkonen The Pitastro. Kummatkin artistit saivat saman verran pisteitä, mutta sääntöjen mukaan yleisöäänestys pisteet ratkaisevat siinä tilanteessa.

Suomalaiset ovat tarponeen Ruotsin tantereita ristiin ja rastiin ja joillekin heistä löytyi koti ja leipä keskeltä valtakuntaa. Keski-Ruotsi oli taannoisten metsäsuomalaisten ja heidän jälkeläistensä ydinaluetta vaikka heitä asuikin pitkän aikaa eri puolilla Ruotsia etelästä pohjoiseen. Myös 1960- ja 70-lukujen suomalaissiirtolaisista suuri osa päätyi Keski-Ruotsin tehdaspaikkakunnille.  

Keski-Ruotsin suomalaisten historia ammoisista ajoista on jo kauan ollut eläköityneen opettaja Seppo Remeksen mielenkiinnon kohteena, erityisesti Västmanlannin läänin osalta. Merja Laitinen haastattelee. Juttusarja on tehty vuonna 2003.

Karlskogan kunnanhallituksen sosiaalidemokraattinen kunnanneuvos Niina Laitila jättää tehtävänsä. Laitila eroaa sen jälkeen kun kunnan tilintarkastajat ovat arvostelleet häntä kunnan varojen hoidosta liittyen lainojen sitomisaikojen käsittelyyn. Niina Laitila ilmoitti erostaan lehdistötilaisuudessa maanantaina 10.6. iltapäivällä.

Suomen kielen opetusta myyville toimijoille on avautunut uusi markkina-alue sen jälkeen kun hallintoaluekunnat ovat ryhtyneet harjaannuttamaan työntekijöidensä suomen kieltä.

Pelkästään Keski-Ruotsin alueella kunnat ovat ostaneet kurssitusta monelta eri järjestäjältä.

Norrköpingin suomen kielen hallintoalueella aloitetaan syksyllä tietokonekursseja aloittelijoille.

Jo nyt on yksi kurssiryhmä kokoontunut kahdeksan kertaa, jotta tuleva kurssin vetäjä Pekka Lehtinen sai tietää onnistuuko kurssin vetämisessä. Pirjo Rajalakso kävi moikkaamassa opettaja Pekka Lehtistä ja kurssilaisia.