Romaniuhrien muistomerkki Birkenaussa, Foto Katja Blomerus, Upplands Museum
Ruotsissa asuvien romanien delegaatio vieraili äskettäin Puolassa. Yli kahdenkymmenen romanin ryhmä vieraili ghetoissa ja keskitysleireissä, jotka ovat nyt museoina. Ryhmässä oli mukana viisi Suomen romania muunmuassa Eskilstunasta ja Upsalasta. Upplannin museossa kulttuurineuvojana työskentelevä Katja Blomerus oli mukana Puolan matkalla, jonka järjestivät romanien lehti Romani Glinda ja Forum för levande historia. Delegaation jäsenet olivat valmistautuneet matkaan sekä lukemalla että seminaareissa. Katja Blomerus kertoo kuitenkin, ettei näkemäänsä kyennyt valmistautumaan.
Katja Blomerus ja romanidelegaation matka PuolaanKatja Blomerus ja romanidelegaation matka Puolaan (14:08) Ruotsissa asuvien romanien delegaatio vieraili äskettäin Puolassa.
23,n hengen ryhmä vieraili ghetoissa ja keskitysleireissä, jotka ovat nyt museoina.
Upplannin museossa kulttuurineuvojana työskentelevä Katja Blomerus oli mukana Puolan matkalla, jonka järjestivät romanien lehti Romani Glinda ja Forum för levande historia. Delegaation jäsenet olivat valmistautuneet matkaan sekä lukemalla että seminaareissa. Katja Blomerus kertoo kuitenkin, ettei näkemäänsä kyennyt valmistautumaan.Toimittaja Pirjo Hamilton. Sr Sisuradio. Torsdag 27 september 2012 kl 15:29 (City Sisu )
4 päivää Puolassa4 päivää Puolassa (15:35) Ruotsin romanien delegaatio vieraili äskettäin Puolassa toisen maailmansodan joukkotuhoalueilla ja keskitysleireillä.
Mukana oli kaikkiaan 23 romania,joista 5 ruotsinsuomalaista romania.
Upplannin museossa kulttuurineuvonantajana työskentelevä Katja Blomerus nauhoitti neljän matkatoverinsa kanssa keskustelun kokemuksistaan ja tunteistaan.
Mukana keskustelussa ovat; Katja Blomerus,Tero Lindström, Rickard Nyman, Leif Ahlgren ja Domino Kai. Torsdag 27 september 2012 kl 15:28 (City Sisu )
Aentaja Timo Väisänen on ollut Huddig Ab:llä 34 vuotta, nyt edessä ovat eläkeläisen päivät. Kuva/Foto: Mauri Junes
Bild 2 av 3
Hudiksvallissa sijaitseva Huddig Ab on ollut Timo Väisäsen työpaikka 34 vuotta. Kuva/Foto:Mauri Junes
Bild 3 av 3
Huddig AB:n toimitusjohtaja Lars Lindahl (oikealla), Timo Väisänen ja Huddig Oy:n toimitusjohtaja Daniel Majgren Kuva/Foto: Mauri Junes
Hudiksvallissa toimiva Ruotsin johtava kaivurikuormaajavalmistaja Huddig Ab on suuntautumassa Suomen markkinoille. Suomen markkinoita varten yritys on perustanut Huddig Oy -myyntiyhtiön. Huddig Ab:n kaivurit ovat erikoistuneet rautateiden kunnostustöihin, linjarakennukseen ja maakaapelointiin.
Asentaja Timo Väisänen on ollut Huddig Ab:n palveluksessa 34 vuotta ja on jäämässä juuri eläkkeelle.
Timo Väisänen on jäämässä eläkkeelle HuddigiltaTimo Väisänen on jäämässä eläkkeelle Huddigilta (5:20) Kaivurikuormaajia valmistava hudiksvallilaisyritys Huddig Ab on siis suuntautumassa Suomen markkinoille.
Asentaja Timo Väisänen on ollut Huddig Ab:n palveluksessa 34 vuotta ja on jäämässä juuri eläkkeelle: Torsdag 23 augusti 2012 kl 10:44 (Norlannin Sisuradio)
Läs merTimo Väisänen lopettaa Huddig Ab:llä 34 vuoden jälkeen.
Taiteilija Kaarin Bonde-Jensen ja koiransa Sirius. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
Bild 2 av 2
Eteenpäin elävän mieli. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
-Työ on aina mukana, sanoo kuvanveistäjä Kaarin Bonde-Jensen Hälleforsnäsistä Sörmlannista.
Taiteilija Kaarin Bonde Jensen on vuoden 2012 Sörmlandskonstnär - Sörmlannin taiteilija ja nyt myös Sisuradion kesäpuhuja 2012.
Kaarinin Kesäpuhuja-ohjelma kuullaan perjantaina 20.heinäkuuta klo 18.10 kanavalla P4 ja P6 ja pidempänä versiona kanavalla P2 sunnuntaiaamuna 22. heinäkuuta.
"Meillä naisilla on nyt hyvä aika" Kaarin Bonde-Jensen (56:23) Taiteilija Kaarin Bonde-Jensen kesäpuhuu työstä, luonnosta ja ympäristösuojelusta. Måndag 18 juni 2012 kl 15:35 (Kesäpuhujat)
Mikä on normaalia, kyselee Antonnika Perttula. Foto: Privat
Antonnika Perttula on Haukiputaalta kotoisin ja Länsi-Ruotsin Mölnlyckehen hän päätyi Oulun, Berliinin, Kuopion, Tampereen ja Tukholman kautta. Oman paikan etsimiseen on kulunut hieman aikaa, sillä Antonnika kyseenalaistaa normeja ja itsestäänselvyyksiä.
Hanna-Liisa Kangas on perehtynyt ilmasto-asioihin. Foto Marja Siekkinen.jpg
Bild 2 av 2
Pohjoisen pallonpuoliskon havumetsillä on suuri vaikutus ilmaston lämpenemisen pidättelyssä, yhtä suuri kuin trooppisilla sademetsillä.
Mitä järeimmiksi puut pohjoisissa metsässä saavat kasvaa, sitä paremmin ne toimivat hiilinieluina - ehkäisemässä lämpenemistä. Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys ehdottaa vanhoja metsiä koskevassa raportissaan, että pohjoisten metsien kiertoa, tulisi pidentää 10-20 vuodella.
Puuta pitäisi käyttää useammin puutalojen rakentamiseen, koska puiset talot sitovat hiiltä.
Raporttiin tutustunut, Maailman luonnonsäätiön Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas painottaa näitten satoja vuosia vanhojen pohjoisten metsien merkitystä.
Hanna Liisa Kangas: Metsä on hiilinieluHanna Liisa Kangas: Metsä on hiilinielu (5:57) Mitä järeimmiksi puut pohjoisissa metsässä saavat kasvaa, sitä paremmin ne toimivat hiilinieluina - ehkäisemässä lämpenemistä. Maailman luonnonsäätiön Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas painottaa pohjoisten metsien merkitystä. Toimittajana Marja Siekkinen. Onsdag 02 maj 2012 kl 14:50 (Tiederadio)
Professori Liisa Laakso ja tohtoriopiskelija Mahdi Abdile Uppsalan Afrika konferenssissa Foto Pirjo Hamilton Sverigesradio Sisuradio
Suuri Eurooppalainen Afrikkakonferenssi ( European Conference on African Sudies - ECAS 4) keskusteli neljän päivän ajan Uppsalassa viime viikolla siitä, kenen ehdoilla Afrikan kehitys on mahdollista globaalisessa maailmassa. Sadoissa paneelikeskusteluissa pohdittiin mm. uusien kumppaneiden kuten Kiinan ja Intian roolia Afrikassa, afrikkalaisten siirtolaisten rahalähetysten merkitystä maiden taloudelle, ja kaupunkien ja maaseudun asukkaiden elinehtoja. Pirjo Hamilton oli mukana Afrikka konferenssissa. Sverigesradio Sisuradio.
Tiederadio vko 25 professori Liisa LaaksoTiederadio vko 25 professori Liisa Laakso (7:42) Suuri Eurooppalainen Afrikkakonferenssi ( European Conference on African Sudies - ECAS 4 ) keskusteli neljän päivän ajan Uppsalassa viime viikolla siitä kenen ehdoilla Afrikan kehitys on mahdollista globaalisessa maailmassa.
Sadoissa paneelikeskusteluissa pohdittiin mm. uusien kumppaneiden kuten Kiinan ja Intian roolia Afrikassa, afrikkalaisten siirtolaisten rahalähetysten merkitystä maiden taloudelle, ja kaupunkien ja maaseudun asukkaiden elinehtoja.
Pirjo Hamilton oli mukana Afrikka konferenssissa. Sverigesradio Sisuradio. Onsdag 22 juni 2011 kl 11:53 (Tiederadio)
Ympäristörikoksista annettavat tuomiot eivät vastaa rikosten vakavuutta. Tätä mieltä on rikosoikeuden professori Per-Ole Träskman Lundin yliopistosta. Träskman on tutkinut Ruotsin ympäristölainsäädännön rikosoikeudellista puolta ja huomannut muun muassa, että ympäristörikoksia pidetään varsin yleisesti uhrittomina rikoksina.
Ympäristörikollisia kohdellaan silkkihansikkain Per-Ole Träskman on tutkinut ympäristörikoksista annettuja tuomioita (8:49) 2011-05-30
Rikosoikeuden professori Per-Ole Träskman kertoo ympäristörikosoikeuden tuomioista.
Tiederadio
Toimittaja Sari-Anna Söderman Måndag 30 maj 2011 kl 19:27 (Tiederadio)
Mbororonaiset matkalla torille maidonmyyntiin, Foto Tea Virtanen
Karjanhoitajakansa Kamerunissa on ollut kulttuuriantropoligi Tea Virtasen tutkimuskohde jo yli 15 vuoden ajan. Afrikan matkojen lisäksi yhteyttä pidetään kännykän avulla, sillä savanneillakin on lähettimiä nykyisin. Parhaillaan Tea Virtanen tutkii mbororojen kääntymistä sufilaisuuteen. Nautakarjan omistaminen mahdollistaa myös matkan Mekkaan. Pirjo Hamilton on tavannut tutkija Tea Virtasen. SR Sisuradio.
"Jakaminen on itsestäänselvyys" Tiederadio vko 21 Tea Virtanen (6:17) Kamerunin karjanhoitajilla ja Pohjoismaiden saamelaisilla on samantyyppisiä kahnauksia maanomistajien kanssa. Karja kulkee viljelyksillä, ja maanomistajat ovat vihaisia. Kulttuuriantropologi Tea Virtanen tutkii Kamerunissa asuvan mbororo karjanhoitajaryhmän elämää P- maiden Afrikka instituutissa. Hän on perehtynyt Kamerunin karjanhoitajien elämään jo 15 vuoden ajan. Pirjo Hamilton. SR Sisuradio. Onsdag 25 maj 2011 kl 14:01 (Tiederadio)
Euroopan komissio panostaa tulevaisuuden tekniikkaan - grafeenitutkimukseen. Chalmersin teknillinen korkeakoulu Göteborgissa kilpailee yhtenä kuudesta pilottiprojektista, joista kaksi valitaan kymmenvuotiseen jättiprojektiin, jota EU tukee miljardeilla. Chalmersilla projektia johtaa fysiikan professori Jari Kinaret.
Jari Kinaret, grafeeni-tutkija Jari Kinaret, grafeeni-tutkija (4:48) Grafeeni on vuonna 2004 löydetty hiilen muoto, joka koostuu yhdestä erittäin ohuesta hiilikalvosta.
Nobelin fysiikan palkinto jaettiin viime vuonna (2010) Andre Geimille ja Konstantin Novoseloville juuri tämän grafeenin, yhden atomikerroksen paksuisen hiiliatomilevyn kehittäjille ja tutkijoille.
Grafeeni on sähkönjohtokyvyltään parhaiden metallien tasoa ja lämmönjohtavuudeltaan erinomainen. Siksi sen ennustetaan mullistavan elektronisten komponenttien valmistuksen.
Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa johtava grafeeni-tutkija on fysiikan proffessori Jari Kinaret. Hänen johtamansa projekti on yhtenä ehdokkaana jättitutkimukseen, joka saa EU-komissiolta tukea noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, kymmenen vuoden ajan. Proffessori Jari Kinaret kertoo, mitä grafeeni on:
(toimittajana Jukka Tuominen) Tisdag 17 maj 2011 kl 11:05 (Tiederadio)
Vuonna 2000 avattu Juutinrauman silta on rakennusaikansa muihin hankkeisiin nähden ympäristöystävällinen silta. Näin uskoo sillan ympäristönäkökulmista tohtorinväitöstutkimuksensa Blekingen teknillisessä Korkeakoulussa tehnyt Eric Markus.
"On se aika tuttu silta" Eric Markus on tutkinut Juutinrauman siltaa (13:53) 2011-04-20
Blekingen teknillisessä korkeakoulussa fyysisen yhteiskuntasuunnittelun tohtorinväitöstutkimuksen Juutinrauman sillasta tehnyt Eric Markus kertoo tutkimustyöstään ja siitä, miten sillan ympäristövaikutuksia tutkittiin ennen rakennusurakan aloittamista.
Toimittaja Sari-Anna Söderman Onsdag 20 april 2011 kl 20:55 (Tiederadio)
Lue lisääJuutinrauman silta oli myös ympäristöhanke
Ainakin joka viides ruotsalainen kärsii siitepölyallergiasta ja kaikista allergikoista 40%:lla on juuri siitepölyallergia.
Vaivan voisi jo luokitella kansantaudiksi varsinkin, jos huomioidaan nekin, jotka eivät edes tiedosta altistuneensa siitepölylle. Moni nimittäin kuvittelee olevansa vain flunssainen, vaikka kyse on siitepölyallergiasta.
Siitepölyrokotteesta on apua kroonikolle, mutta kotikonsteinkin voi taltuuttaa pahimmat oireet, kertoo Leenu Hernejärvi Tukholman allergia- ja astmayhdistyksestä.
Siitepölyallergia - kevään kääntöpuoli Siitepölyallergiasta, Leenu Hernejärvi ja Virpi Inkeri 15.5.2013. (9:16) Ainakin joka viides ruotsalainen kärsii siitepölyallergiasta ja kaikista allergikoista 40 %:lla on juuri siitepölyallergia. Vaivan voisi jo luokitella kansantaudiksi varsinkin, jos huomioidaan nekin, jotka eivät edes tiedosta altistuneensa siitepölylle. Moni nimittäin kuvittelee olevansa vain flunssainen, vaikka kyse on siitepölyallergiasta. Koivu, leppä ja pähkinäpensas ovat keväällä siitepölyallergisen pahimmat viholliset, sen jälkeen iskevät pujo ja heinä. Tänä vuonna talvi kesti kauan ja kevääntuloa påiti odottaa kauan, mutta kun se lopulti tuli, se tuli kovalla voimalla. Tämän takia tuntuu kuin oikea siitepölytsunami riehuisi Ruotsissa.
Leenu Hernejärvi, Tukholman allergia- ja astmaliitosta kävi City Sisun Virpi Inkerin vieraana kertomassa siitepölytilanteesta ja -allergianhoidosta: Torsdag 16 maj 2013 kl 12:31 (City Sisu )
Oilioilin rakastettu Oili Tuomenoja piipahti Huomenta Ruotsin studiossa. Eläkepäiviä viettävä Oili matkustelee pitkin maailman laitaa ja kotona ollessaan käy juontamassa eri tapahtumissa.
Matkustelua ja juontokeikkojaOili Tuomenoja Arjan aamuvieraana 16.5.2013 (19:18) Oili Tuomenoja jäi eläkkeelle vajaa vuosi sitten ( lokakuussa 2012) .
Viimeksi hän toimitti Sisuradion suosittua Oilioili-ohjelmaa lauantaisin yli neljä vuotta.
Oili on juuri palannut kahden kuukauden matkalta Indonesiasta ja kohta matka suuntautuu Lappiin.
Hän on kuitenkin matkojen lomassa monessa juhlassa ja tilaisuudessa juontajana ja muutenkin ahkerana puuhanaisena eri hankkeissa.
Oili ehti kuitenkin kiireittensä keskellä tänne sisuradion studioon juttusille Arja Claessonin kanssa. Torsdag 16 maj 2013 kl 11:28 (Huomenta Ruotsi )
Gumball 3000-rallin osanottajat ovat useimmiten miljonäärejä, jotka ajavat lujaa urheiluautoillaan tai muilla luksusluokan ajopeleillä tavallisilla maanteillä.
Lauantaina lähtö KööpenhaminastaGumball 3000 Race alkaa lauantaina Kööpenhaminasta (2:55) Suomessa ainakin Turun poliisi rustaa lämmintä vastaanottoa Gumball 3000 jippoon osallistujille.
Turun sanomat kirjoitteli jo reilu kuukausi sitten siitä, että poliisi valmistautuu kitkemään kaahailua yleisilllä teillä ja Gumball osallistujat ovat aikasemmin viitanneet nopeusrajoituksille kintaalla, vaikka viimeksi kolme vuotta sitten he kävivät ajamassa kilparadalla Anderstorpissa välttääkseen kaahausta. Toimittajana on Pekka Ranta. Torsdag 16 maj 2013 kl 17:17 (Smoolanti-Hallanti)
Jaakko Kerola laulaa Gränsfall-Rajatapaus lauluryhmässä. Laulamalla saa päästään työasiat, koska silloin ei voi ajatella muuta.
Laulu puhdistaa ajatuksetJaakko Kerola laulaa rajattomasti (5:29) Jaakko Kerola tekee tilaa laululle vaikka työpäivät ja työmatkat ovatkin pitkiä. Kirsi Blomberg tapaa Jaakko Kerolan työmataklla Tukholman keskusasemalla. Torsdag 16 maj 2013 kl 12:36 (Kulttuurisunnuntai )
Det här är ljudspelaren på sverigesradio.se. Just nu spelas ingenting. Klicka på en ljudlänk så startar den. Du kan göra spelaren mindre genom att klicka på knappen Min radio.
Om du har frågor om eller synpunkter på Sveriges radios webbradio kan du höra av dig till webmaster@sverigesradio.se
Högerklicka på tidsaxeln och välj ”Dela ut till aktuell tidpunkt” så får du en länk som startar ljudet på en visst plats i ljudet. Detta fungerar bara på ljudklipp, inte direktsändningar
Ljudklippet startas på det antal sekunder som du har valt. Den du delar till kan även spola tillbaka till början av ljudklippet och lyssna på hela klippet.