Gotlannin väestöstä noin vajaalla viidellä prosentilla on suomalainen tausta, kaiken kaikkiaan heitä on reippaat kaksituhatta. Gotlannissa toimii virkeä Suomi-seura, jonka kylkeen seuran puheenjohtaja Anu Viik on perustanut Facebook-ryhmän. Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Gotlanissa on pikku hiljaa noussut selkeä kysyntä suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan.

Anu Viik onkin jättänyt kansalaisaloitteen Gotlannin liittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen ja sille on olemassa vahvat perusteet.

Uppsalan kunnan kulttuurilautakunta haluaa löytää uusia suomenkielisiä kulttuurintekijöitä. Parhaillaan haettavana on 150.000 kruunua kulttuuritukea projekteihin, jotka vahvistavat ja elvyttävät suomenkielistä kulttuuri-identiteettiä. Uppsalan kunnan suomenkielinen koordinoija Nina Klinge- Nygård haastateltavana.

Leena Björnhona Rundgrén koki kauhean yllätyksen kun laittoi lapsenlapsensa laulua Youtubiin, ja lähetti äänikirjeen City Sisuun

Heippa Kirsi

Olis mukavaa jos laitat raatiosta tämän minun kannanoton yhteiskunnan  mätäpaisheesta.

hyvvää kesän alkua

Viime viikkojen nuorisomellakat ovat herättäneet paljon kysymyksiä muun muassa siitä, mihin suuntaan Tukholman lähiöt ovat kehittymässä. Liike-elämän konsultti, tutkija Kalevi Kopra on mukana Tukholman Taidekorkeakoulun  projektissa, jossa pohditaan, miten ihmiset voivat vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä, ja mikä on laatua asumisessa. Kopra käyttää esimerkkinä muun muassa sitä, miten Pariisin lähiöissä kaupunkiviljelmät "ei kenenkään maalla" ovat yhdistäneet asukkaita. Todellista asumisen laatua on monimuotoisuus, sanoo Kopra.

Nuorisomellakat eivät enää täytä iltalehtien lööppejä, mutta tihutöiden jäljet näkyvät ja tuntuvat pitkään niillä alueilla, missä tuhopolttoja on ollut. Pohjois-Tukholmalaisessa Rinkebyssä paloi autoja ja Askebyn koululla myös yksi luokkahuoneista toukokuun lopulla. Koululla on tusinan verran suomalaisia opettajia. Soili Huokuna tapasi heistä kaksi, Tarja Lääkärin ja Topi Wariksen. Kumpikin uskoo vanhempien ja koulun välisen yhteistyön olevan avain nuorisokapinoiden lopettamiseen. He ovat myös käyneet Lontoossa hakemassa inspiraatiota työhönsä. Sikäläisissä kouluissa ei ole kurinpito-ongelmia tunneta, kertovat Tarja Lääkäri ja Topi Waris.

Riffa Hänninen on tehnyt pitkän uran Ruotsin Television SVT:n palveluksessa. 1974 hän aloitti Rapport-uutistoimituksessa, ja 1980 hän oli mukana perustamassa suomenkielistä toimitusta. Riffa oli niinikään perustamassa vuonna 1988 TV4:ää, josta sittemmin kasvoi SVT Europa ja 2009 SVT World. 1990 hänestä tuli päällikkö ja hänen johdollaan SVT on valloittanut koko maailman ulkomaanlähetysten kantavuusalueeksi. Urakka on tehty ja on aika jättää toiminta toisten käsiin, sanoo Riffa, joka tuskin eläkepäivilläkään laakereillaan lepää.

19 vuotias Sanna Hietanen päättää lukion ja valmistuu perushoitajaksi Lundellska lukiosta Uppsalassa. Valinta ei kuitenkaan osunut ihan oikeaan, ja Sannalla on jo muita suunnitelmia. Sanna Hietaselle ei ole niin tärkeää mitä hän tekee tulevaisuudessa työkseen. Hän etsii muita arvoja elämässään. Koulun loppuminen tuntuu kuitenkin hyvältä.

Kulttuurirahojen tie vähemmistön iloksi on mutkainen muttei mahdoton.

Ruotsissa kaksi vuotta voimassa ollut Kulttuurin myötävaikutus-malli on Kulttuurianalyysiviranomaisen mukaan lisännyt kulttuurivuorovaikutusta.  Kulttuuri on mukana agendassa ja siitä on puhuttava.

Nyt mukana on koko maa Tukholmaa lukuun ottamatta.

Kunnan virkamiehet ovat tärkeitä päättäjiä kultuuriasioissa osoittaa selvitys ja valtaa on siirtynyt selvästi valtiolta kuntiin ja alueille.

Kirsi Blomberg on tutustunut raporttiin ja käynyt lehdistötilaisuudessa ottamassa selvää onko mallissa muistettu myös vähemmistöt.