Luokkakaverit Alex ja Saida on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset päättävät lähteä seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen.
Verijäljet osa 1 Verijäljet osa 1 lyhempi (6:42) ...BSK: osa 1: Luokkakaverit Aleks ja Saita on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset lähtevät seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen. Tisdag 14 maj 2013 kl 11:02 (Maaginen kriini)
Verijäljet osa 2 Verijäljet osa 2 lyhempi (6:33) ...BSK: osa 2: Luokkakaverit Aleks ja Saita on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset lähtevät seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen. Tisdag 14 maj 2013 kl 11:02 (Maaginen kriini)
Verijäljet osa 3 Verijäljet osa 3 lyhempi (6:36) ...BSK:osa 3. Luokkakaverit Aleks ja Saita on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset lähtevät seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen. Tisdag 14 maj 2013 kl 11:02 (Maaginen kriini)
Verijäljet osa 4 Verijäljet osa 4 lyhempi (6:23) ...BSK: osa 4: Luokkakaverit Aleks ja Saita on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset lähtevät seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen. Tisdag 14 maj 2013 kl 11:03 (Maaginen kriini)
Verijäljet osa 5 Verijäljet osa 5 lyhempi (6:28) ...BSK: osa 5: Luokkakaverit Aleks ja Saita on löytänheet rupistunheen talon mettästä. Trapun alta löyhkää paha haiju. Jokhaan soon kuolu ruumis? Lapset lähtevät seuraahmaan verijälkiä. Arne Dahl on kirjottanut tämän lastendekkarin, Kerstin Johansson on sen kääntänyt meänkielele ja Elina Isaksson-Kruukka lukkee sen. Tisdag 14 maj 2013 kl 11:03 (Maaginen kriini)
Klasskamraterna Alex och Saida har hittat ett fallfärdigt hus i skogen. De känner en illaluktande stank från en plats under trappan. Kan det vara ett lik? Barnen bestämmer sig för att följa de blodiga spåren. Arne Dahl har skrivit den här barndeckaren, Kerstin Johansson har översatt den till meänkieli och Elina Isaksson-Kruukka läser den.
Birger Winsa ja lapset Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl puhuvat tornionlaaksolaisista myytistä. Foto: Bertil Isaksson
Bild 2 av 6
Birger Winsa ja lapset Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl. Foto: Bertil Isaksson.
Bild 3 av 6
Noa. Emil ja Birger. Foto: Bertil Isaksson.
Bild 4 av 6
Birger Winsa ja lapset Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl puhuvat tornionlaaksolaisista myytistä. Foto: Bertil Isaksson
Bild 5 av 6
Birger Winsa ja lapset Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl puhuvat tornionlaaksolaisista myytistä. Foto: Bertil Isaksson
Bild 6 av 6
Birger Winsa ja lapset Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl puhuvat tornionlaaksolaisista myytistä. Foto: Bertil Isaksson
Manalaiset, eeliäiset, noijat, kalmalaiset ja kaikki muut mystiset, jännittävät ja aika vaaralisetki tyypit kuuluvat Meänraatiossa.
Birger Winsa on koonu kansan tietoa tornionlaaksolaisten, lantalaisten ja saamelaisten mytoloogisesta mailmasta ja kertoo juttuja lapsile. Birger pittää ette kertomukset on tärkeä viä uuela polvele. Net kantava kieltä ja kulttuuria. Sen lisäksi meinaa Birger ette mytologia selittää miksi mailma on semmonen ko se on.
Birger Winsa puhuu manalaisista Mosebacken tarhan lapsille. Tarkkakorvaiset kuuntelijat ovat Ursula Nordgren, Emil Sommer, Noa Wallin-Casserdahl.
Tarttema manalaisia, sanoo Birger Tarttema manalaisia (8:17) Manalaisista ja muista mystilisistä olenoista Måndag 13 februari 2012 kl 17:15 (Meänraatio )
Birgerin tarinat
Manalaiset osa 1: Mikä on haltia?Manalaiset osa 1: Mikä on haltia? (10:02) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä selviää mikä on "haltia". Tisdag 14 februari 2012 kl 11:23 (Maaginen kriini)
Manalaiset. osa 2: Mikä on noita?Manalaiset. osa 2: Mikä on noita? (10:02) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä selviää mikä on "¨noita" ja mitä hän saattaa tehjä, esimerkiksi "typheyttää veren. Tisdag 14 februari 2012 kl 11:25 (Maaginen kriini)
Manalaiset osa 3: AarrearkkuManalaiset osa 3: Aarrearkku (10:03) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä selviää mistä löytää "aarrearkun" ja kunka sen saapi kotia Tisdag 14 februari 2012 kl 11:26 (Maaginen kriini)
Manalaiset osa 4: Kuinka oppii nojaks?Manalaiset osa 4: Kuinka oppii nojaks? (10:03) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä puhuthaan manalaisista ja kunka oppii noijaks Tisdag 14 februari 2012 kl 11:27 (Maaginen kriini)
Manalaiset osa 5:Miten manalaiset saapi lähtheen?Manalaiset osa 5:Miten manalaiset saapi lähtheen? (10:03) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä puhuthaan manalaisista, millä tietää jjos se on lähelä ja millä sen saapi lähtheen. Tisdag 14 februari 2012 kl 11:28 (Maaginen kriini)
Manalaiset osa 6: HautajaisissaManalaiset osa 6: Hautajaisissa (10:03) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä puhuthaan päättömistä manalaisista joita sanothaan ette on hautajaisissa Tisdag 14 februari 2012 kl 11:32 (Maaginen kriini)
Manalaiset osa 7: ParatManalaiset osa 7: Parat (10:03) Jännittävistä, vaaralisista ja pöläättävistä asioista puhuthaan kläpittenohjelmassa. Birger Winsa on koonu lapsia kokhoon Tukholmassa. Tänäpäivänä puhuthaan "parasta" ja siittä ko noijat tappelit toisten kansa Tisdag 14 februari 2012 kl 11:30 (Maaginen kriini)
Hasse Stenudd vie sinut Nalle Puhin ja hänen kaverittensa mailhmaan. Hän on kääntäny meänkiehleen AA Milnen Winnie The Pooh-tarinoita ja selittää kans. 6-osainen ohjelmasarja on uusinta vuodelta 2006. Kuulet: I-orin syntymäpäivästä ja Kängu ja Rusta
Nalle Puhin pilvilaulun esittää Kalle Fält.
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 1. Hasse Stenudd selittää: Nalle Puh osa 1. (7:13) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny A.A Milnen Winnie The Pooh -tarinoita meänkiehleen ja selittää kans.I-orin syntymäpäivä. 1.osa
Nalle Puhin pilvilaulun laulaa Kalle Fält. Tisdag 10 januari 2012 kl 10:36 (Maaginen kriini)
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 2Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 2 (6:43) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny meänkiehleen AA Milnen Winnie The Pooh-tarinoita ja selittää kans.Iorin syntymäpäivä 2. osa. Nalle Puhin pilvilaulun esittää Kalle Fält. Tisdag 10 januari 2012 kl 10:37 (Maaginen kriini)
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 3Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 3 (7:15) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny meänkiehleen AAMilnen Winnie The Pooh-tarinoita ja selittää kans. I-orin syntymäpäivä. 3.osa. Nalle Puhin pilivilaulun esittää Kalle Fält. Tisdag 17 januari 2012 kl 17:00 (Maaginen kriini)
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 4Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 4 (9:02) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny A.A Milnen Winnie The Pooh -tarinoita meänkiehleen ja selittää kans. 4. osa Kängu ja Ru 1.osa.
Nalle Puhin pilvilaulun laulaa Kalle Fält. Fredag 20 januari 2012 kl 16:20 (Maaginen kriini)
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 5Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 5 (8:45) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny meänkiehleen AA Milnen Winnie The Pooh -tarinoita ja selittää kans. 5. osa Kängu ja Ru. 2.osa. Kalle Fält laulaa Nalle Puhin sadelaulua. Måndag 16 januari 2012 kl 16:20 (Maaginen kriini)
Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 6Hans Stenudd selittää: Nalle Puh osa 6 (7:57) Nalle Puh ja hänen kaveritten mailhmaan lähemä Meänraation lastenohjelmassa. Hasse Stenudd on kääntäny meänkiehleen AA Milnen Winnie The Pooh -tarinoita ja selittää kans. 6. osa Kängu ja Ru. 3.osa. Kalle Fält laulaa Nalle Puhin sadelaulua. Måndag 16 januari 2012 kl 16:21 (Maaginen kriini)
Herman Alavaara autto efektittet kansa Sahavaaran tonttu-sarjassa. Kuva: Bertil Isaksson.
Bild 2 av 5
Ann-Kristin Semberg, Herman Alavaara ja Raija Wiinikka Sahavaaran tontun joulutouhuista tekemässä ohjelmaa. Foto: Bertil Isaksson.
Bild 3 av 5
Ann-Kristin Semberg, Herman Alavaara ja Raija Wiinikka Sahavaaran tontun joulutouhuista tekemässä ohjelmaa. Foto: Bertil Isaksson.
Bild 4 av 5
Ann-Kristin Semberg, Herman Alavaara ja Raija Wiinikka Sahavaaran tontun joulutouhuista tekemässä ohjelmaa. Foto: Bertil Isaksson.
Bild 5 av 5
Ann-Kristin Semberg, Herman Alavaara ja Raija Wiinikka Sahavaaran tontun joulutouhuista tekemässä ohjelmaa. Foto: Bertil Isaksson.
Sahavaaran tonttu on takasi Meänraatiossa. Mutta ei ole yksin tällä kertaa. Hällä on asistentit matkassa styytiossa näin ko joulu alkaa lähestymhään.
Ja niinku viimen niin Sahavaaran tonttu ei ole vain siivo, paksu ja hyväntahtonen tonttu - semmonen joulukorttitonttu. Hällä on omaki tahto. Tämän meinaa Sahavaaran tontun kirjottaja ja keksijä Ann-Kristin Semberg, joka jatkaa asistentitten Ann-Kristin Lundströmin, Herman Alavaaran ja Raija Wiinikan kanssa.
Sveriges Radio/Meänraatio aukasee taasen Maagisen kriinin joka tällä kertaa tarjoaa meänkielisiä kertomuksia nykyajan lapsista ja heän iloista ja suruista. Viis eri tornionlaaksolaista on kirjottannu itte kuki yhen uuen jutun joka soppii niin kläpile ko raahvaile. Nämät löytää niin raatiosta ko webbiltä.
Ohjelmat kuuluvat Meänraatiossa/Sisuradiossa viis viikkoa peräkkää ja alkavat tiistaina 15/2 kello l7.50 P4 Norrbottenissa/Sisuradiossa. Repriisin kuulee jokhaisesta ohjelmasta tuorestaina Sisuradiossa kello 08:50 ja P2:ssa ja P6:ssa 16.50.
Jokhainen ohjelma on jälkhiin ko se on lähätetty raatiossa kans meän webbisivula. Sieltä sen pystyy nouthaan mp3-fiilinäki.
Mikael Niemi on kirjottanu tyttärestä jonka murfaarin suuri toive on ette tyär kerran pääsee lehtheen sen takia ette se väylästä saapi issoiman kalan. Mutta kalamatkala on käymässä pahon ja murfaari oppii kunnon läksyn. Apu on yllättävä ja hullunkurinen, niinku Mikaelin kertomuksissa ussein pruukaa olla. Ja semmosenna kirjailia Mikael Niemi on tunnettu, aina "Populärmusik från Pajala"-romanista saakka.
Inga-Britt Uusitalo on kääntäny saun. Lukija on Elina Iskasson Kruukka.
Maaginen kriini: Mikael Niemen satu Kunka mie kerran hukuinMaaginen kriini: Mikael Niemen satu Kunka mie kerran hukuin (11:01) Mikael Niemi on kirjottanu tyttärestä jonka murfaarin suuri toive on ette tyär kerran pääsee lehtheen sen takia ette se väylästä saapi issoiman kalan. Mutta kalamatkala on käymässä pahon ja murfaari oppii kunnon läksyn. Apu on yllättävä ja hullunkurinen, niinku Mikaelin kertomuksissa ussein pruukaa olla. Inga-Britt Uusitalo on kääntäny saun.Lukija on Elina Isaksson Kruukka. Måndag 14 februari 2011 kl 12:20 (Maaginen kriini)
Maaginen kriini: Mikael Niemen satu Kunka mie kerran hukuin (MP3)Maaginen kriini: Mikael Niemen satu Kunka mie kerran hukuin (10 min) Måndag 14 februari 2011 kl 08:00 (0 MB) ikael Niemi on kirjottanu tyttärestä jonka murfaarin suuri toive on ette tyär kerran pääsee lehtheen sen takia ette se väylästä saapi issoiman kalan. Mutta kalamatkala on käymässä pahon ja murfaari oppii kunnon läksyn. Apu on yllättävä ja hullunkurinen, niinku Mikaelin kertomuksissa ussein pruukaa olla. Inga-Britt Uusitalo on kääntäny saun.Lukija on Elin Isaksson Kruukka.
Högerklicka på ljudlänken och välj spara för att ladda ner
Marita Mattsson-Barsk selittää Juliasta joka kauhistuu siittä ko vanheemat meinaavat työn takia lähteä Aafrikhaan ja siksi jättää tyttären mummun tykö Tornionlaaksoon kesäksi.
Mitä Mäntyjärvessä tekkee kesän ei ymmärä Julia. Mutta ko kesä on menny niin on syntyny villiä muistoja ja Julia on saanu kaverin. Marita Mattsson-Barsk on bibliuteekinhoitaja Haaparannalla ja kans kirjottaja.
Maaginen kriini: Marita Mattson Barskin satu Julia ja Mäntyjärven LucasMaaginen kriini: Marita Mattson Barskin satu Julia ja Mäntyjärven Lucas (9:03) Marita Mattsson-Barsk selittää Juliasta joka kauhistuu siittä ko vanheemat meinaavat työn takia lähteä Aafrikhaan ja siksi jättää tyttären mummun tykö Tornionlaaksoon kesäksi. Måndag 14 februari 2011 kl 11:13 (Maaginen kriini)
Maaginen kriini: Marita Mattson Barskin satu Julia ja Mäntyjärven Lucas (MP3)Maaginen kriini: Marita Mattson Barskin satu Julia ja Mäntyjärven Lucas (9 min) Måndag 14 februari 2011 kl 08:00 (0 MB) Marita Mattsson-Barsk selittää Juliasta joka kauhistuu siittä ko vanheemat meinaavat työn takia lähteä Aafrikhaan ja siksi jättää tyttären mummun tykö Tornionlaaksoon kesäksi. Mitä Mäntyjärvessä tekkee kesän ei ymmärä Julia. Mutta ko kesä on menny niin on syntyny villiä muistoja ja Julia on saanu kaverin. Marita Mattsson-Barsk on bibliuteekinhoitaja Haaparannalla ja kans kirjottaja.
Högerklicka på ljudlänken och välj spara för att ladda ner
Regina Veräjä kertoo päivästä jotako on vain yks ainua elämässä - päivä ko alkaa oikehaan kouhluun. Mutta saapiikos koulussa jatkaa olheen semmosenna ko sitä on ollu siihen päihvään saakka - vaikka poikana lähtee sinne kläninki päälä?
Regina Veräjä on monipuolinen kulttuurityöntekijä ja kirjottaja Pajalassa.
Maaginen kriini: Regina Veräjän Batmannin kleninkiMaaginen kriini: Regina Veräjän Batmannin kleninki (12:39) Regina Veräjä kertoo päivästä jotako on vain yks ainua elämässä - päivä ko alkaa oikehaan kouhluun. Mutta saapiikos koulussa jatkaa olheen semmosenna ko sitä on ollu siihen päihvään saakka - vaikka poikana lähtee sinne kläninki päälä? Regina Veräjä on monipuolinen kulttuurityöntekijä ja kirjottaja Pajalassa. Måndag 14 februari 2011 kl 11:11 (Maaginen kriini)
Maaginen kriini: Regina Veräjän satu Batmannin kleninki (MP3)Maaginen kriini: Regina Veräjän satu Batmannin kleninki (12 min) Måndag 14 februari 2011 kl 08:00 (0 MB) Regina Veräjä kertoo päivästä jotako on vain yks ainua elämässä - päivä ko alkaa oikehaan kouhluun. Mutta saapiikos koulussa jatkaa olheen semmosenna ko sitä on ollu siihen päihvään saakka - vaikka poikana lähtee sinne kläninki päälä? Regina Veräjä on monipuolinen kulttuurityöntekijä ja kirjottaja Pajalassa.
Högerklicka på ljudlänken och välj spara för att ladda ner
Mona Mörtlundin kertomuksessa on kysymys vaikeista tuntheista ja asioista. Minnan muffa on kuolu ja hänen mamma on niin ikävissä. Minna yrittää päästä pääle kunka hän saisi mamman ilosemaksi - ja viimen hän onnistuuki.
Mona Mörtlund on kirjailia joka assuu Luulajassa.
Maaginen kriini: Mona Mörtlundin satu Muffa on kuoluMaaginen kriini: Mona Mörtlundin satu Muffa on kuolu (10:57) Mona Mörtlundin kertomuksessa on kysymys vaikeista tuntheista ja asioista. Minnan muffa on kuolu ja hänen mamma on niin ikävissä. Minna yrittää päästä pääle kunka hän saisi mamman ilosemaksi - ja viimen hän onnistuuki. Mona Mörtlund on kirjailia joka assuu Luulajassa. Måndag 14 februari 2011 kl 11:12 (Maaginen kriini)
Maaginen kriini: Mona Mörtlundin satu Minnan muffa on kuolu (MP3)Maaginen kriini: Mona Mörtlundin satu Minnan muffa on kuolu (10 min) Måndag 14 februari 2011 kl 08:00 (0 MB) Mona Mörtlundin kertomuksessa on kysymys vaikeista tuntheista ja asioista. Minnan muffa on kuolu ja hänen mamma on niin ikävissä. Minna yrittää päästä pääle kunka hän saisi mamman ilosemaksi - ja viimen hän onnistuuki. Mona Mörtlund on kirjailia joka assuu Luulajassa.
Högerklicka på ljudlänken och välj spara för att ladda ner
Anton Raukolan kertomuksen päähenkilöt on Nille ja hänen harakkakaveri Börje. Nillen suuri into on ette koota kiviä. Siittä ei kaikki tykkää. Mutta se selviää ettei se niin hullu hommaa olekhaan.
Anton Raukola on töissä Norrbottensteatterille Luulajassa.
Maaginen kriini: Anton Raukolan satu Nille KivenkantajaMaaginen kriini: Anton Raukolan satu Nille Kivenkantaja (9:04) Anton Raukolan sadun päähenkilöt on Nille ja hänen harakkakaveri Börje. Nillen suuri into on ette koota kiviä. Siittä ei kaikki tykkää. Mutta se selviää ettei se niin hullu hommaa olekhaan. Anton Raukola on töissä Norrbottensteatterille Luulajassa. Måndag 14 februari 2011 kl 11:23 (Maaginen kriini)
Maaginen kriini: Anton Raukolan satu Nille Kivenkantaja (MP3)Maaginen kriini: Anton Raukolan satu Nille Kivenkantaja (9 min) Måndag 14 februari 2011 kl 08:00 (0 MB) Anton Raukolan päähenkilöt on Nille ja hänen harakkakaveri Börje. Nillen suuri into on ette koota kiviä. Siittä ei kaikki tykkää. Mutta se selviää ettei se niin hullu hommaa olekhaan. Anton Raukola on töissä Norrbottensteatterille Luulajassa.
Högerklicka på ljudlänken och välj spara för att ladda ner
Viiessä ohjelmassa kuulet merkilisiä, mystisiä ja maakisia kertomuksia tosi elämästä Tornionlaaksossa.
Lapset saavat nyt kohata eläviä ihmisiä joilla on yliluonnollisia lahjoja - verenpyssäyttäjiä, parantajia jotka ossaavat puhuu elläimitten kanssa, ihmisiä joilla on yhteys toisen tason kanssa olemisessa. Maakisen kriinin tekijät: Gun Olofsson ja Regina Veräjä.
Kertomukset lähätettiin oktuuperissa 2004.
Lue lisääMystisiä ja maakisia kertomuksia tosi elämästä
Aprillina 2008 Sisuradio/Meän raatio lähätti kertomuksia henkimailmasta meänkielelä. Ohjelmissa muistava täyvet ihmiset lapsile heän kokemuksia henkimailmasta, osa itte koettuja asioita , osa on perintheelisiä.
Maaginen kriini: Mikael Niemen satu Kunka mie kerran hukuin
14 februari 2011
ikael Niemi on kirjottanu tyttärestä jonka murfaarin suuri toive on ette tyär kerran pääsee lehtheen sen takia ette se väylästä saapi issoiman kalan. Mutta kalamatkala on käymässä pahon ja murfaari oppii...
Maaginen kriini: Anton Raukolan satu Nille Kivenkantaja
14 februari 2011
Anton Raukolan päähenkilöt on Nille ja hänen harakkakaveri Börje. Nillen suuri into on ette koota kiviä. Siittä ei kaikki tykkää. Mutta se selviää ettei se niin hullu hommaa olekhaan. Anton Raukola on...
Maaginen kriini: Regina Veräjän satu Batmannin kleninki
14 februari 2011
Regina Veräjä kertoo päivästä jotako on vain yks ainua elämässä - päivä ko alkaa oikehaan kouhluun. Mutta saapiikos koulussa jatkaa olheen semmosenna ko sitä on ollu siihen päihvään saakka - vaikka poikana...
Maaginen kriini: Marita Mattson Barskin satu Julia ja Mäntyjärven Lucas
14 februari 2011
Marita Mattsson-Barsk selittää Juliasta joka kauhistuu siittä ko vanheemat meinaavat työn takia lähteä Aafrikhaan ja siksi jättää tyttären mummun tykö Tornionlaaksoon kesäksi. Mitä Mäntyjärvessä tekkee...
Ainakin joka viides ruotsalainen kärsii siitepölyallergiasta ja kaikista allergikoista 40%:lla on juuri siitepölyallergia.
Vaivan voisi jo luokitella kansantaudiksi varsinkin, jos huomioidaan nekin, jotka eivät edes tiedosta altistuneensa siitepölylle. Moni nimittäin kuvittelee olevansa vain flunssainen, vaikka kyse on siitepölyallergiasta.
Siitepölyrokotteesta on apua kroonikolle, mutta kotikonsteinkin voi taltuuttaa pahimmat oireet, kertoo Leenu Hernejärvi Tukholman allergia- ja astmayhdistyksestä.
Siitepölyallergia - kevään kääntöpuoli Siitepölyallergiasta, Leenu Hernejärvi ja Virpi Inkeri 15.5.2013. (9:16) Ainakin joka viides ruotsalainen kärsii siitepölyallergiasta ja kaikista allergikoista 40 %:lla on juuri siitepölyallergia. Vaivan voisi jo luokitella kansantaudiksi varsinkin, jos huomioidaan nekin, jotka eivät edes tiedosta altistuneensa siitepölylle. Moni nimittäin kuvittelee olevansa vain flunssainen, vaikka kyse on siitepölyallergiasta. Koivu, leppä ja pähkinäpensas ovat keväällä siitepölyallergisen pahimmat viholliset, sen jälkeen iskevät pujo ja heinä. Tänä vuonna talvi kesti kauan ja kevääntuloa påiti odottaa kauan, mutta kun se lopulti tuli, se tuli kovalla voimalla. Tämän takia tuntuu kuin oikea siitepölytsunami riehuisi Ruotsissa.
Leenu Hernejärvi, Tukholman allergia- ja astmaliitosta kävi City Sisun Virpi Inkerin vieraana kertomassa siitepölytilanteesta ja -allergianhoidosta: Torsdag 16 maj 2013 kl 12:31 (City Sisu )
Oilioilin rakastettu Oili Tuomenoja piipahti Huomenta Ruotsin studiossa. Eläkepäiviä viettävä Oili matkustelee pitkin maailman laitaa ja kotona ollessaan käy juontamassa eri tapahtumissa.
Matkustelua ja juontokeikkojaOili Tuomenoja Arjan aamuvieraana 16.5.2013 (19:18) Oili Tuomenoja jäi eläkkeelle vajaa vuosi sitten ( lokakuussa 2012) .
Viimeksi hän toimitti Sisuradion suosittua Oilioili-ohjelmaa lauantaisin yli neljä vuotta.
Oili on juuri palannut kahden kuukauden matkalta Indonesiasta ja kohta matka suuntautuu Lappiin.
Hän on kuitenkin matkojen lomassa monessa juhlassa ja tilaisuudessa juontajana ja muutenkin ahkerana puuhanaisena eri hankkeissa.
Oili ehti kuitenkin kiireittensä keskellä tänne sisuradion studioon juttusille Arja Claessonin kanssa. Torsdag 16 maj 2013 kl 11:28 (Huomenta Ruotsi )
Gumball 3000-rallin osanottajat ovat useimmiten miljonäärejä, jotka ajavat lujaa urheiluautoillaan tai muilla luksusluokan ajopeleillä tavallisilla maanteillä.
Lauantaina lähtö KööpenhaminastaGumball 3000 Race alkaa lauantaina Kööpenhaminasta (2:55) Suomessa ainakin Turun poliisi rustaa lämmintä vastaanottoa Gumball 3000 jippoon osallistujille.
Turun sanomat kirjoitteli jo reilu kuukausi sitten siitä, että poliisi valmistautuu kitkemään kaahailua yleisilllä teillä ja Gumball osallistujat ovat aikasemmin viitanneet nopeusrajoituksille kintaalla, vaikka viimeksi kolme vuotta sitten he kävivät ajamassa kilparadalla Anderstorpissa välttääkseen kaahausta. Toimittajana on Pekka Ranta. Torsdag 16 maj 2013 kl 17:17 (Smoolanti-Hallanti)
Jaakko Kerola laulaa Gränsfall-Rajatapaus lauluryhmässä. Laulamalla saa päästään työasiat, koska silloin ei voi ajatella muuta.
Laulu puhdistaa ajatuksetJaakko Kerola laulaa rajattomasti (5:29) Jaakko Kerola tekee tilaa laululle vaikka työpäivät ja työmatkat ovatkin pitkiä. Kirsi Blomberg tapaa Jaakko Kerolan työmataklla Tukholman keskusasemalla. Torsdag 16 maj 2013 kl 12:36 (Kulttuurisunnuntai )
Det här är ljudspelaren på sverigesradio.se. Just nu spelas ingenting. Klicka på en ljudlänk så startar den. Du kan göra spelaren mindre genom att klicka på knappen Min radio.
Om du har frågor om eller synpunkter på Sveriges radios webbradio kan du höra av dig till webmaster@sverigesradio.se
Högerklicka på tidsaxeln och välj ”Dela ut till aktuell tidpunkt” så får du en länk som startar ljudet på en visst plats i ljudet. Detta fungerar bara på ljudklipp, inte direktsändningar
Ljudklippet startas på det antal sekunder som du har valt. Den du delar till kan även spola tillbaka till början av ljudklippet och lyssna på hela klippet.