Kun isä, äiti ja mummo olivat opettajina Motalan suomenkielisillä luokilla, niin Sira Jokisella ei ollut oikein valinnanvaraa käydäkö suomenkielistä vai ruotsinkielistä luokkaa. Jonkinlainen itsepäisyys vei voiton, sillä lukion jälkeen Sira lähti maailmalle kymmeneksi vuodeksi ja palasi sieltä takaisin Motalaan miehen ja pojan kanssa. Reppu oli täynnä opintoja, kieliä ja kokemuksia.

Sira Jokinen-Lisse siirtyy ajatuksissaan melkein 40 vuotta ajassa taaksepäin. Hän näkee luokkatoverinsa - mitä heistä tuli ja myös heidät, joita ei enää ole.

Eskilstunalainen Jukka Achrenius kävi suomalaista luokkaa 70-luvulla Torshällassa. Jukka kävi suomenkielistä luokkaa Torshällassa ensimmäiset kouluvuotensa, mutta on sitä mieltä että sen olisi voinut jättää tekemättä. Jukka Achrenius palasi menneisyyden maisemiin ja lapsuutensa koulupihoille Anna Tainion matkassa.

Trollhättanissa on ollut suomalaisluokkia 70- luvun puolestavälistä lähtien, välillä kolmellakin eri koululla. Mutta nykyisin ei enää yhdelläkään.  Susan Sova ja Sanna Sova, os. Pikkarainen, ovat molemmat syntyneet Trollhättanissa ja käyneet siellä yhdessä suomalaisluokkansa. Samalle paikkakunnalle he perustivat perheensäkin.  Ja Trollhättaniin he haluavat jäädäkin.  Ja kun Susan Sova ilmoitti, että hän ei millekään luokkaretkelle yksin lähde, niin seuraksi haettiin Sanna!

Kaikkeen pystyy kun tarpeeksi yrittää, sanoo göteborgilainen kuraattori Marko Hetekivi, kun hän miettii mitä  on saanut reppuunsa suomalaisesta taustastaan. Marko asui  parikymmentä ensimmäistä vuottaan Boråsissa ja ehti tänä aikana päästä hyvin paperein koulusta, valmistua parturiksi ja tulla isäksi. Kolmekymppisenä Marko vaihtoi alaa ja opiskeli sosionomiksi, sillä hän halusi päästä "ulkonäköä ja ulkokuorta syvemmälle".

Saavumme autolla Milla Bylund Lepistön ala-asteen koululle Sundsvallin ulkopuolella sijaitsevalle Ljustadalenin ala-asteelle. Nyt koulun ympärillä tosin on tosin verkkoaita ja rautaportti, koska rakennuksessa on tällä hetkellä päiväkoti. Koulun piha on edelleen yhtä yksitoikkoinen, musta asfaltti on leimaa-antava ja vihreä nurmikko loistaa poissaolollaan.

1960-luvulla rakennettu laatikkomainen yksikerroksinen tiilinen koulurakennus on entisellään, joskin vieläkin kuluneempana kuin 1980-luvulla, kun Milla kävi siellä.

Jari Tossavaisen perhe muutti Ruotsiin, kun Jari oli puolivuotias. Nykyään pahamainen Rinkebyn lähiö oli 70- ja 80-lukujen onnela - uudet, kauniit asunnot odottivat tulijoita, ja palvelut olivat lähellä.
Suomesta tulleilla oli useimmilla hyvät työpaikat. Monet olivat tulleet seikkailemaan, opiskelemaan tai rakkauden perässä.

Suomalaisyhteisö oli tiivis ja lapset kävivät omakielisillä luokilla. Puhallettiin yhteiseen hiileen. Monenlaista toimintaa tarjoavan Spångan Suomikerhon tilat Rinkebyn torin laidalla olivat ahkerassa käytössä, ja sinne kokoonnuttiin myös kun lapset laitettiin koululakkoon suomenkielisten luokkien pelastamiseksi.

Jari sai hyvät lähtökohdat elämälleen. Hän ei milloinkaan arastele puhua suomea, vaan se on itsestään selvä osa hänen elämäänsä, vaikka puoliso onkin ruotsalainen.
Jari työskentelee suuren pankin sijoitusneuvojana. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ulkomailla matkaillen, Sörmlannin mökillä ja golfkentillä.

Bodenissa asuva Anita Ravelin kävi peruskoulun ala-ja keskiasteen suomenkielisillä luokilla 80-luvulla Vilbokenin koulussa Olofströmissä. Peruskoulun jälkeen Anitan elämässä tapahtui suuri muutos kun perhe muutti Luulajaan. Mutta minkälaiset eväät elämälle antoi suomenkielinen luokka Olofströmissä?

Erkki Kuronen kävi suomen kielellä esikoulusta yläasteelle asti. Nykyään hän työskentelee graafisena suunnittelijana, muun muassa Ilmatieteenlaitokselle Helsingissä. Kiinnostus luovaan työntekoon alkoi jo ala-asteella. Erkki Kuronen palasi toimittaja Jukka Tuomisen kanssa lapsuuden kotikaduille ja koulupihalle Göteborgin lähiöön, raitiovaunu numerolla 7.

Suomenkielisen luokan valitseminen on aika erikoista kun asuu Ruotsissa, sanoo Köpingissä kasvanut Ritva Grimaldi. Näin hän pohtii nyt, kun kotona on neljä lasta ja koulunkäynti on perheen arkea.
Itse Ritva kävi peruskoulun ensin kokonaan ja myöhemmin osittain suomenkielisillä luokilla.

Näyttelijä Henri Kokko on syntynyt Pudasjärvellä, mutta perhe muutti Ruotsiin Henrin lapsuudessa. Henri Kokko pärjäsi koulussa hyvin ja innostava opettaja sai Henrin tuntemaan ylpeyttä myös suomen kielestä.

Anna Havula palaa 34-vuotiaana lapsuutensa kaduille Göteborgin Gårdsteniin. Pieni keskusta ja Långmossenin koulu ovat entisellään. 80-luvulla tuttu kieli kuului kaikkialla ja lapset kävivät suomenkielisillä luokilla. Vanhemmat olivat töissä Volvon Torslandan tehtaalla ja ihmiset elivät samanlaista arkipäivää. 

Eskilstunalainen Bikab-yritys toimittaa laajakaistaverkkoja ja tuuletuskanavia. Yrityksellä on riittänyt tekemistä sitten perustamisvuoden 1997. Perustaja ja toimitusjohtaja Jukka Achrenius on ollut alalla 80-luvun lopusta asti.

Sira Jokinen Lissen perhe tuli Ruotsiin isän opettajantyön perässä. Lapsuuden Motalassa oli paljon suomalaisia ja koulunkäynti suomalaisella luokalla tuntui silloin aivan luonnolliselta.