Keski-Ruotsin Sisuradio seuraa hallintoalueuudistuksen etenemistä alueen hallintoaluekunnissa. Hallintoalueessa ovat mukana: Eskilstuna , Halstahammar , Köping , Skinnskatteberg , Surahammar  ja   Västerås  sekä Hofors .
Vuoden 2012 alusta lähtien myös Lindesberg , Hällefors , Karlskoga , Norrköping , ja Gävle kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. 

Vuoden 2013 helmikuun alusta mukana ovat niinikään Finspång, Motala, Örebro, Sandviken ja Borlänge.

2012 alkaen mukana ovat Örebron, Itä-Götanmaan ja Gävleborgin läänin maakäräjätkin Sörmlannin sekä Västmanlannin maakäräjien lisäksi. Vuonna 2013 helmikuun alussa Taalainmaan maakäräjätkin kuuluu hallintoalueeseen.

Trosa, Fagersta ja Degerfors ovat hakeneet mukaan. Hallituksen päätöstä asiassa odotetaan vuodenvaihteen 2013-2014 tienoilla.

Kielen- ja kansanperinteen instituutti (Institutet för språk och folkminnen) on jakanut jokavuotiset kielenelvytysrahat kansallisille vähemmistökielille. Jaossa olleista kolmesta ja puolesta miljoonasta kruunusta menee kaikille viidelle kieliryhmälle. Keski-Ruotsiinkin varoja tulee. Esimerkiksi Oxelösundin Suomi-seura saa rahaa muunmuassa elokuvakerhon perustamiseen. Seuran puheenjohtaja Esko Hietala ja anomuksen laatinut puuhanainen Anna-Maija Alajoki ilahtuivat kun Sisuradio kertoi heille uutisen.

Gävlen katukuvan varsin yksikieliseen (lue: "ruotsinkieliseen") mainoskultuuriin on tullut muutosta, kun kadun varsilla komeilee 39 kylttiä tekstillä "Gävlen kunnassa puhutaan suomea!", selvällä suomen kielellä.

1960-luku muistetaan yleensä nuorisoprotesteista, popmusiikista, vapaasta seksistä ja aseistakieltäytyjistä. Mutta ei siinä kaikki, Eskilstunassa 60-luvusta voi muistua mieleen vaikka suomalaisseurojen toiminta, ruotsinsuomalaiset tanssi-orkesterit ja urheilukilpailut. Sörmlannin lääninmuseo avaa alkukesästä seppien kaupungissa ulkoilmanäyttelyn, jossa laitetaan esille arkistoituja 60-luvun muistoja. Myös ruotsinsuomalaisten arkisto valmistautuu näyttelyyn, kertoo arkiston työntekijä Seppo Pesonen.

Uiminen, liikunta ja seikkailun maku ovat kesäleirien parasta antia lapsille. Aikuisilla taka-ajatuksena voi olla myös kielikylvetys ja seuratoimintaan tutustuttaminen. Torshällan suomalainen seura järjestää tänä vuonna toista kertaa kolmipäiväisen leirin koulu-ikäisille. Kuusivuotias Max Nyström odottaa kaikkein eniten Mälarenin aaltoihin pulahtamista Solvikin leiripaikalla. Leirin vetäjinä ovat Maxin äiti, vapaa-ajan pedagogi Satu Nyström ja Tiina Laurikkala esikoulu Pikku-Erkin Årbyn osastolta. 

Keski-ruotsalainen mediayhtiö Promedia kieltää suomenkieliset ilmoitukset Västmanlannin suurimmassa lehdessä VLT:ssä. Lehti perustelee päätöstä sillä, että lehden sisällön halutaan olevan niin monen lukijan saavutettavissa kuin mahdollista eikä ilmoituksia näin ollen oteta muilla kielillä kuin ruotsiksi. Läänin hallintoaluetiedottajat prostestoivat kirjelmässä päätöstä vastaan. Marianne Kiiskilä on Hallstahammarin suomenkielinen tiedottaja sanoo, että päätös vaikeuttaa suomenkielisten yhdistysten toimintaa.

Sörmlantilaisten Folket- ja Eskilstuna Kuriren lehtien jo lakkautetut suomenkieliset sivut ovat tulossa kaikkien ulottuville. Sivuja muunnetaan nyt digimuotoon laajemmankin digitointihankeen puitteissa. Sen jälkeen niitä voi lukea kuka tahansa Ruotsinsuomalaisten arkiston nettisivulta tai Eskilstunan kaupunginkirjastossa. Kaupungin kirjaston yhteydessä ovat myös Ruotsinsuomalaisten arkiston tilat ja siellä kävivät hanketta tiistaina 23.4. esittelemässä arkiston työntekijät Hans-Peter Nikkala ja Seppo Pesonen sekä arkiston johtaja Erkki Vuonokari ja sen johtokunnankunnan puheenjohtaja Markus Lyyra.

Västmanlannin lääni on ensimmäisenä Ruotsissa ryhtynyt jakamaan suomen kielen opettelemiseen kannustavia kielipaketteja lastenneuvoloissa. Kaksikielinen paketti sisältää tietoa monikielisestä kasvatuksesta. Paketista voi saada kielellisen kimmokkeen, sanoo Ruotsinsuomalaisten nuorten liitossa Revitalisera mera -kieliprojektia vetävä Maziar Farzin.

Innostus opiskella suomea Surahammarissa on levinnyt lapsista aikuisiin.

Peruskoululaisten lisäksi myös lukiolaiset ja aikuisetkin haluaisivat kurssittaa itseään suomen kielessä. Kunnan prosessijohtaja Tuija Havela kertoo, että koko Surahammarin kunnan alueella yhteensä nelisenkymmentä peruskoululaista lukee suomea Ramnäsissä, Virsbossa ja Surahammarin taajamassa. Ja nyt kieli-innostus on tarttunut aikuisiinkin.

Mielikuvissa Suomi voi olla auvoinen mummolamaa, jossa on aina kesä.

Ainakin monella suomalaistaustaisella, Ruotsissa syntyneellä nuorella kuva Suomesta saattaa hyvinkin olla tällainen. Västeråsissa ryhdytään tiistainen 19.3. ottamaan selvää nuorten Suomi-kuvasta teatterin keinoin. Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Uusi Teatteri, Västmanlannin lääninteatteri ja Västeråsin kaupunki ovat yhdessä mukana hankkeessa, jota johtaa Västmanlannin teatterin tanssija ja näyttelijä Ossi Niskala.

Örebron läänin hallintoaluekoordinaattorit ovat verkottuneet samalla tapaa kuin Västmanlannin koordinaattorit. Toisista saa tukea ja hankkeiden rahoittamistakin voi jakaa, sanoo Karlskogan hallintoaluekoordinaattori Anne Ågren. Hän kertoo, että Örebron läänin verkosto tapaa säännöllisesti.

Paikalliset poliitikot Eskilstunassa ja Västeråsissa vastustavat suomen kielen ja -kulttuurin keskuksen mahdollista lakkauttamista Mälardalenin korkeakoulussa. Monet poliitikot eri puolueista aikovat ryhtyä toimiin keskuksen pelastamiseksi. Eskilstunan kunnan oppositiojohtaja Jari Puustinen (M), sanoo, että koulutusmahdollisuuksia suomen kielessä tarvitaan jotta esikoulun ja vanhusten hoidon työntekijät voivat kohentaa suomen taitojaan. Samaa mieltä on kunnanhallituksen puheenjohtaja Jimmy Jansson (S). Myös västeråsilainen valtiopäiväedustaja Roger Haddad (FP) ja Västmanlannin maakäräjäneuvos Juha Rundgren (V) ovat kritisoineet lakkauttamissuunnitelmia.

Trosan kunnanvaltuusto on hyväksynyt, että kunta hakee mukaan suomen kielen hallintoalueeseen. Asiasta päätettiin eilisiltaisessa (13.3.) kunnanvaltuuston kokouksessa. Jo keväällä 2010 Trosa-Vagnhäradin Suomi-seura ehdotti Trosan allianssijohtoiselle kunnalle hallintoalueeseen hakemista, mutta silloin ehdotus hylättiin. Suomi-seuran aktiivijäsen ja sosiaalidemokraattinen kunnanvaltuutettu Ari Heikkilä muistaa kuinka moderaatteja edustava kunnanhallituksen puheenjohtaja viime syksynä ilmoitti muuttaneensa kantaansa.

Boråsin kunnan palveluksessa suomenkielisiä ikäihmisiä aktivoinut toimintakoordinaattori Martti Laaksometsä on valittu vetämään suomen kielen hallintoalueprojektityötä Motalan kuntaan.