Mustosen perheessä on kolme sukupolvea ja kolme synnyinmaata

Pikkuväki vauhdittaa elämää

Onni ja Kaarina Mustosen kotona Virsbossa on vilinää ja vilskettä kun heidän samalla kylällä asuva poikansa Mika perheineen tulee käymään ja he käyvät isovanhempien luona miltei päivittäin.

Nelivuotias Elisabet ja pari vuotta nuorempi Mikael käyttävät mummon ja vaarin kanssa suomen kieltä, äitinsä kanssa thain kieltä ja isän kanssa ruotsia. 

Isovanhemmat Onni ja Kaarina muuttivat Suomesta Ruotsiin  kuusikymmenluvulla. Västeråsissa he tapasivat, avioituivat, saivat kaksi poikaa ja muuttivat sitten Virsbon kylään Surahammarin kuntaan kun pojat olivat pieniä. Kaarina ei vielä kymmenisen vuotta sitten osannut kuvitella itseään lastenlasten keskelle.

- Molemmilla meidän pojilla oli niin myöhäinen lähtö, että me olimme jo melkein menettäneet toivomme, ettei tule tätä pikkuväkeä ollenkaan. Meidän vanhin lapsenlapsemme Maija asuu Duvedissä, hän on nyt yhdeksän vuoden ikäinen ja sitten tulivat Elisabet ja Mikael, kertoo Kaarina Mustonen.

- Me näemme melkein joka päivä, käymme näiden lastenlasten kanssa kerhossa ja milloin haetaan tai viedään päiväkodista, Mika ja Tan ovat Suomi-seuralla mukana lasten jumpassa Mikaelin ja Bettanin kanssa, Kaarina luettelee.

Kielitaito on tärkeä asia

Onni ja Kaarina Mustonen ovat jo kauan toimineet suomalaisyhdistyksissä. Kotikunnassaan Surahammarissa, johon Virsbon kylä kuuluu, he ovat mukana neuvonpitoryhmässä, joka toimii yhteyssiteenä kunnan ja suomalaisväestön välillä. Surahammarin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen.

- Olemme täällä Virsbossa kysyneet nuorilta perheiltä haluaisivatko he lapsilleen suomen kielen tukea esikoulussa tai suomen opetusta koulussa, mutta se on vähän kankeaa täällä, muutamat ovat kyllä vastanneet, että haluaisivat.

Onnin ja Kaarinan poika Mika tahtoo lastensa oppivan suomeakin.

- Tottakai, sehän on hyvä jos he voivat saada suomen kielen ilmaiseksi, minä puhun heidän kanssaan kyllä ruotsia, jotta heillä on joku ihminen, jonka voi yhdistää ruotsiin. Äitinsä kanssa heillä on thain kieli ja  mummon ja vaarin kanssa he käyttävät suomea, Mika kertoo.

Elisabet ja Mikael saavat suomen kielen tukea muutaman tunnin viikossa myös päiväkodissa.

60-luvulla lasten haluttiin puhuvan ruotsia

Mika Mustosella oli koulussa Virsbossa keski-asteella muutama tunti äidinkielen opetusta viikottain.

- Joo, niin oli, mutta muuten koulussa kyllä haluttiin, että puhutaan vain ruotsia, se oli sitä aikaa, ei saanut puhua suomea, Mika muistelee kouluvuosiaan.

- Koulussa oli silloin enemmän suomalaisia lapsia kuin ruotsalaisia, muistaa Onni Mustonen, nythän heitä ei enää ole aivan niin, monet ovat muuttaneet pois ja ruotsalaistuneet, mutta vieläkin 30 % asukkaista on suomalaista alkuperää Virsbossa, Onni toteaa.

- Mehän on nyt yritetty, että saataisiin suomen kieli c-kieleksi koulussa niin sen arvostus kasvaisi, sanoo Kaarina Mustonen ja uskoo, että tällä tiellä voidaan edistyäkin.

Yhteydet Thaimaahan ovat hyvät 

Virsbon ruukilla työskentelevä Mika ja Tan tapasivat toisensa Bangkokissa. He pitivät häänsä sekä Thaimaassa että Ruotsissa ja nelihenkinen perhe matkustaa noin kerran vuodessa vierailulle Thaimaan sukulaisten luo.

- Tan saa tavata sukulaisiaan ja he saavat nähdä myös Mikaelin ja Elisabetin kun käymme siellä, Mika sanoo.

- Thaimaassa on lämmintä, täällä Ruotsissa kylmää, nauraa Tan, joka parhaillaan opettelee ruotsia.