ESIKOULUT

Suomenkielinen päiväkoti on jälleen valttia vanhempien keskuudessa ja suomenkielisten esikoulujen lapsimäärät ovat nousseet kasvuun. Suomen kielen hallintoaluekunnissa on oikeus saada lapselle kokonaan tai osittain suomenkielistä esikoulutoimintaa.

Västeråsin Hagan esikoulussa avataan syksyllä suomenkielinen osasto. Osastolla on kaksi suomenkielistä työntekijää.  Esikoulupäällikkö Lena Åhlen toivoo, että suomen kielen taito voitaisiin tulevaisuudessa laskea ansioksi kunnan palkatessa uusia työntekijöitä.

Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun esikouluun on tunkua. Rehtori Hanna Leppänen-Ahonen kertoo, että esikoulu on nyt paria paikkaa vaille täynnä. Koulun puolella oppilaita on satakunta.

Integraatioministeri Erik Ullenhag kävi keskiviikkona kuulemassa uudehkon kaksikielisen esikouluosasto Milotin henkilökunnan ajatuksia Sundbybergin Ursvikissa. Ministeri halusi käynnillään muodostaa kuvan vähemmistökielisestä toiminnasta esikoulussa. Ministeri kuunteli, kysyi ja oppi, että olisi parempi, jos lapsilla olisi kokonaan suomenkielinen osasto.

Uppsalassa avataan tämän viikon perjantaina suomenkielinen avoin esikoulu. Uppsalan ruotsinsuomalainen kulttuuri- ja kieliyhdistys Rusukki on hankkeen takana.

Tutkija tyrmää pelkkien kylttejen ja kirjojen käytön esikoululasten äidinkielentukena. Eri Ruotsin kunnissa suomen kielen tukea esikoululapsilleen pyytäville vanhemmille on tarjottu ratkaisuksi suomenkielisiä kylttejä ja kirjoja, vaikka henkilökunta ei niitä osaa lukea. -Tämä ei kieltä kehitä, sanoo kaksikielisyystutkija Monica Axelsson Tukholman yliopistosta.

Vanhemmat eri puolilla Ruotsia ihmettelevät kunnan käytäntöjä esikoulun äidinkielentuen suhteen. Lapsille tarjotaan kielitueksi suomenkielisiä kylttejä ja kirjoja, joita kukaan esikoulussa ei osaa lukea. Tämä ei ole ongelma ainoastaan maaseudulla vaan myös esimerkiksi Tukholmassa. Lilljeholmenilla asuva Reija Andersson Tuomaala pitää ehdotusta kirjoista omituisena.   

Vanhemmat eri puolilla Ruotsia ihmettelevät kunnan käytäntöjä esikoulun äidinkielentuen suhteen. Osa kunnista on lopettanut lasten äidinkieltä harjoittaneiden äidinkielenpedagogien käytön ja siirtänyt tehtävän esikoulujen varsinaiselle henkilökunnalle, jotka eivät osaa lasten äidinkieltä. Nina Wennström Ludvikan Nyhammarissa Taalainmaalla on yksi vanhemmista, joille on tarjottu ratkaisuksi suomenkielisiä kylttejä ja kirjoja, joita kukaan ei osaa lukea.

Monissa kunnissa on huomattu, että suomenkielinen lastenhoito on kasvattanut suosiotaan. Kasvaneeseen kysyntään ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kaikkialla. Esimerkiksi Uumajassa ja Tukholmassa kaikki halukkaat eivät mahdu suomenkielisille esikouluosastoille.

Tukholman kunnanvaltuusto antaa kaupungin korkeimmalle johdolle tehtäväksi taata, että suomenkielisten paikkojen tarjonta vastaa kysyntää. Koulukunnanneuvos Lotta Edholm toivoo, että näin saadaan piste nykyiseen vuosia kestävään jonotukseen.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt saa maanantaina hätähuudon Ruotsin kansallislta vähemmistöiltä. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Saamelaiskäräjät ja Tornionlaaksolaisten keskusliitto STR-T vaativat yhteisessä kirjelmässä hallitukselle, että vähemmistökielten opetuksesta poistetaan vaatimus ennakkotaidoista kielessä.

Tukholman eteläpuolella on edelleen huutava pula suomenkielisistä esikoulupaikoista. Jos muu ei auta, kaupunginosat on käskytettävä järjestämään paikkoja, sanoo esikoulutoiminnasta vastaava kunnanneuvos Lotta Edholm.

Vain viidesosa Tukholman kunnan lupaamista sadasta uudesta suomenkielisestä esikoulupaikasta on toteutunut. Kunta kartoitti tarpeen vuodenvaihteessa ja totesi, että ainakin sata uutta paikkaa tarvitaan.

Suomenkielisen lasten päivähoidon kysyntä on kasvanut Uumajassa kunnan liityttyä suomen kielen hallintoalueeseen. Uumajassa ylimääräisen osaston perustamista on jo harkittu, mutta henkilökunnan puute uhkaa suunnitelmia.