SUOMENKIELINEN TOIMINTA KOULUISSA

Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskus SKKK on uhattu, mutta hallitus voisi eri keinoin estää lakkauttamisen. Näin väittää sosiaalidemokraattinen valtiopäiväedustaja Raimo Pärssinen. Valtiopäiväkeskustelussa hän kysyy integraatioministeri Erik Ullenhagilta ryhtyykö hallitus toimiin.

Suomea peruskoulussa opiskelevien määrä on kääntynyt taas laskuun, osoittavat Kouluviraston (Skolverket) tuoreet tilastot.

Suomen kielen äidinkielenopetukseen osallistuu tänä lukuvuonna vain vajaat 3600 oppilasta koko Ruotsissa. Parikymmentä vuotta sitten vastaava määrä oli 10 000.

Ruotsinsuomalaisten koulujen rehtorit ovat valmiita harkitsemaan uusia keinoja, jotta suomenkielistä koulutoimintaa voitaisiin lisätä Ruotsissa. Koulujen yhteenliittymään he suhtautuvat kuitenkin skeptisesti.

Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskusta ollaan lakkauttamassa. Haku syksyn suomen kielen kursseille on jo pysäytetty ja selvitys keskuksen tulevaisuudesta on käytännössä lakkauttamiskartoitus. Näin uskoo keskusta perustamassa ollut professori Jarmo Lainio, joka edelleen toimii vierailevana professorina korkeakoulussa.

Sisu-uutisissa kerrotiin maanantaina, että Jönköpingin kunta on löytänyt pitkästä aikaa suomenkielisen esikouluopettajan. Suomenkielen opetus lapsille on ollut riemun aihe Kytölän perheessä Bunnissa Grännan lähellä.

Hallitus ei aio laajentaa mahdollisuutta opiskella vähemmistökieliä ennen syksyä. Viime viikolla kävi selväksi, että kunnat tulkitsevat koululakia oikein kun he eväävät oppilailta, joilla ei ole perustietoja kielessä, mahdollisuuden opiskella vähemmistökieliä.

Kalixin kunta on aloittanut korvaavan opetuksen oppilaille, jotka eivät saa opiskella suomea äidinkielenään. Viime viikolla Koulutarkastusvirasto, Skolinspektionen, päätti, että kunnalla oli oikeus evätä suomen kielen opetus 37 oppilaalta, joilla ei ollut perustietoja kielessä.

Kalixin kunta Norrbottenissa toimi koululain mukaisesti kun se syksyllä ei järjestänyt suomen opetusta 37:lle sitä haluavalle oppilaalle. Skolinspektionen, Koulutarkastusvirasto, toteaa että kunta toimi lain mukaisesti, kun se vaati että oppilailla pitää olla ensin perustaidot saadakseen äidinkielenopetusta.

Kolmen lapsen isä Daniel Särkijärvi teki Kalixin toimista ilmoituksen virastolle. Särkijärvi ei aio antaa periksi.

Lundin kunta teetti viime vuonna seurantaraportin kunnan äidinkielenopetuksesta. Lundin Suomiseuran puheenjohtaja Johanna Parikka Altenstedt ei kuitenkaan ole tyytyväinen konsulttiyhtiön tekemään raporttiin.

Suomen kielen äidinkielenopettajien koulutus ei mitä todennäköisemmin pääse käyntiin vielä ensi syksynä - vaikka näin oli toivottu. Tukholman yliopisto on hakenut lupaa koulutuksen käynnistämiseen Korkeakouluvirastolta. Päätöstä voidaan kuitenkin joutua odottelemaan ensi kesään asti.

Malmöläinen Olivia Lehti on käynyt koulua Ruotsissa melkein neljä vuotta. Nyt hän saa ruotsalaisen todistuksen ensimmäistä kertaa. Luokkatovereita jännittää, mutta Oliviaa ei huoleta - hän ehti saada todistuksen Suomessa jo monta kertaa.

Lakisuojasta huolimatta äidinkielen opetuksen saatavuus vaihtelee suuresti eri puolilla Ruotsia. Gotlannissa Anna Anu Viik on ainoa suomenkielen opettaja. Vuoden 2012 ruotsinsuomalaiseksi nimitetty Viik:illä on parikymmentä oppilasta eri puolilta saarta ja vielä useampi olisi halukas lukemaan suomea.

Hallitus harkitsee voiko kaikille vähemmistöoppilaille tarjota äidinkielen opetusta ennakkotaidoista riippumatta. Sisuradion ja Saameradion kartoitus osoittaa, että osa kunnista vaatii, että oppilaiden on jo osattava kielen alkeet, jotta opetukseen pääsee, kun taas toiset tarjoavat opetusta kaikille halukkaille.