Pari kuukautta sitten Adam "Aatu" Huuva muutti Haparannalta Tornihoon rakhauen vuoksi. Nyt hän ja Laura Holappa assuu yhessä treassa.

– Se oli niinko aika muuttaa yhtheen, ja se oli vain pättää minne. Ja vieläki mie asun Haparanda/Torniossa, sanno Adam "Aatu" Huuva.

Ja Adam hoksaa pari asiaa joka on erilaista Suomessa ja Ruottissa.

– Ruottissa pietethään palaveriä ja Suomessa pätethään, sannoo Adam Huuva.

Laura ja Adammia se on helpottanu ette molemat ossaavat suomea ja molemille suomen kieli on tärkeä.

– On se tärkeä ette saattaa keskustela toisten kans omala kielelä, sannoo Laura Holappa.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

– Kevväilä alkavat kukat kukkuimhaan ja linnut laulamhaan ja rakhaus syttyy, sannoo psykoloogi Monika Söderlund

Ja yks toinen syy miksi ihmiset rakastuvat kevväilä on Söderlundin mukhaan se ette olhaan vähemissä vaatheissa silläko haluthaan näyttää vähän paljasta pintaa ette saaja ihmiset kiinostumhaan sinusta.

Ja flörtata on hyvin tavalista ja kans tärkeä kevväilä.

– Tämä on semmonen elhoon jääminen startegi. Met flörtasimma mamman ja papan kansa jo hulliaisena, sannoo Monika Söderlund

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Nyt sulla on chansi. Jos olet kiinostunu saaja kontakthiin Linnéan, Evelinan, Matsin eli Andersin kans sie saat mailata granslost@sverigesradio.se. Niin met autamma sinua.

Gränslöst teema huomena 7/5 on rakhaus kevhäälä!

Mistä sitä saattaa löyttää rakhauen? Vastaa komentaariruuthuun.

Gänslöst temat i morgon 7/5 är förälskelser på våren!

Vart kan man hitta kärleken? Svara i kommentarsrutan.

– Nyt sitä häätyy näyttää ette vaimoki on vahvat, sannoo Paulina Martikainen.

Sosiaalit meediat vaikuttavat kans hänheen. Trääninki mennee helpola överiksi, hän on itte sen saanu kokea. Mutta pääsi siitä pakosta irti, nyt trääninki on osa hänen arkipäivästä.

– Mie halvaan träänata kunnola mutta sitä pittää kans musitaa ette sitä ei oleko ihminen ja häätyy kans antaa elämälle siiaa.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Kesä on tulossa ja Juoksengissa hyppivät ja laukkovat 65 kaiken ikäsiä vaimoja yhessä lauantai aamuna kello yheksän. Tarkotus on ette yhessä löytää formin beach 2013 varten.

– Ko träänä näin ryhmässä niin se ei oleko lähteä trääninkhiin muuten sitä saapi kuula yhtä ja toista, sannoo Maarit Pantzare.

Ella Niemi, 16 vuotta, on yksi niistä nuoriimista.

– Jos sie tehet mitä sie jaksat niin tämä on rohki kovvaa touhua, sannoo Ella.

Cecilia Steinsen alko ryhmä-trääninkhiin yhessä kaveritten kansa neljä vuotta sitten.

– Täälä pääsee hyvhään kunthoon ja kaikki saattavat olla matkassa, sannoo Cecilia Steinsen.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

– Sitä halvaa ette kroppassa näkkyy ette sitä on träänanu, sannoo Kirsi Poikela joka omistaa jymmin Luulajassa.

Kirsi on kans nähny ette sosiaali meediat aivanko räjähtyvät trääninki ja ruoka kuvista. Ja hänen jymmissä näkkyy selhvään ette enempi tyttäriä ja vaimoja on alkanheet tränahmaan painoiten kans.

– Mutta se on tärkeä ette kroppa kans saapi levätä ette trääninki ei mene överiksi, sannoo Kirsi Poikela.

"Tjejer har som mål att bli större och inte mindre"

"Sociala medier påverkar både positivt och negativt"

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Jos halvaa auttaa toisia ihmisiä niin internetin kautta löytää tietoja semmosista projektista. Monela saattaa olla vaikea päättää mihinkä lähteä ja mitä pystyy tekheen. Globalportalen on yks näistä webbisivuista. Sen takana on monta vapaehtois-organisasuunia. Nicole Bianchi antaa pari tipsiä siittä miten kannattaa hunteerata.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

– Mie halusin tehjä jotaki uutta elämässä, sannoo Astrid Kruukka.
26 vuotta sitten Astrid päätti ette hän halvaa autaa pientä kyllää Nicaraguassa ja olla matkassa ko sinne rakenethaan koulu. Ja sen puolen vuen aikana ko Astrid oli sielä niin koulu rekenethiin. Ja vieläki Astridillä on paljon yhteyttä kylän kans.
– Kylä kehittyy jatkuvasti. Kylälaiset tekevät itteki sielä paljon, sannoo Astrid Kruukka.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

– Niilä ei ollu mithään, sannoo Ingela Hermansson joka on käyny Thaimassa vapaehtotöissä.

Ingela on matkassa Punasessa Ristissä Luulajassa ja halusi auttaa lapsia maapallon toisela puolen. Ja alko planeeraahmaan reisua.
– Mie tiesin ette sielä oli köyhyyttä, mutta ko tulin sinne se oli vielä pahemppaa ko uskoin. Kaikki oli niin likasta ja lapset sait vain ruokaa kerran päivässä, ja se oli frukosti. Lapset sait pärjätä sielä lapsikoissa ittesthään, siksiko sielä vain oli yksi raavas ja 250 lasta neljästa vuesta viithentoista.

ida.brannstrom@sverigesradio.se

Ette tutustua utheen mahan ja kulthuurin houkuttaa nuoria. Viikon Tina Mykkänen, Tove Tapani, Amelia Orre, Renee Rahkola, Daniel Lipiäinen ja Linda Väänänen on käyhneet Moldaviassa josta ne juuri vasta on tulheet kotia.

FN organisasuuni Haaparanassa on antanu tämän maholisuuen kuuele nuorile kunassa, ette olla matkassa vaihtoprojäktissä Moldavian kans. Nuoria Moldaviasta on kans käyny Haaparanala.

svea.laiti@sverigesradio.se

Äntligen får även jag vara en del av den gränslösa bloggen, men vem är då jag? Jag är en samisk tjej som heter Lovisa Josbrant och studerar sista året på Idrottsgymnasiet i Luleå. Där pluggar jag, förutom de vanliga naturvetenskapliga ämnena, olika friluftskurser. Vi reser mycket och har bland annat hunnit med att åka till Kebnekaise, Riksgränsen, Abisko och Schweiz. Som det kanske märks trivs jag allra bäst utomhus, det spelar ingen roll om det är på en barfläck med en sprakande eld framför mig eller om det är på ett berg i Alperna.

Än så länge vet jag inte vad jag vill göra i livet men jag vet att jag kan ta mig var jag vill. Det finns inga gränser.

/Lovisa

Ette valita koulutuksen ja tulevan ammatin on vaikea. Hanna Oja, 19 vuotta, päätti opiskella lakeja/lakia jyristi-ohjelmassa Uppsaalassa.

– Mie tiesin koko aijan ette mie halvaan opsikella just Uppsaalassa ja sitten kans lakiopiskelut kiinostit.

Januaarissa hän pakkasi tavarat ja muutti Pellosta etehlään.

– Se tunttuu ette valittin oikein. Mutta kyllä se on vaikeata kans, sannoo Hanna Oja.

ida.brannstrom@sverigesradio.se