Suomenkielisten vanhusten asuntoasioihin ei muutosta

Vanhusten asumisjärjestelyjä miettinyt Vanhainkotidelegaatio jätti perjantaina esityksensä, eikä lupaa siinä erityiskohtelua kansallisten vähemmistöjen vanhuksille.

Delegaation puheenjohtaja Barbro Westerholm sanoo, että maahanmuuttajavanhusten tarpeista on saatava lisää tietoa.

- Emme ehdota mitään muuta erityistä kuin, että aihepiiriä eli maahanmuuttajien vanhustenhoitoa on tutkittava lisää.

Westerholm oli keskustellut asiasta SIOS-järjestön eli etnisten järjestöjen keskustahon kanssa, jolloin oli tullut ilmi, että osa maahanmuuttajavanhuksista haluaa asua maanmiestensä kanssa ja osa ei. Westerholmin mukaan juuri suomalaistaustaiset eivät halunneet omakieliseen vanhainkotiin.

Nykyisen vanhainkotitarjonnan oheen delegaatio haluaa lisätä niin sanottuja turva-asuntoja, trygghetsboende. Niissä yksinäiset mutta hyväkuntoiset vanhukset pääsevät elämään yhteisöllisistä arkea. Toimintaa turva-asunnossa järjestää palkattu aktivoija, jonka kanssa vanhus voisi puhua omaa kieltäänkin. Westerholmin mielestä erityisesti pohjoisen saamelaisille on tarjottava mahdollisuus kieleen.

- Suomen kanssa on sama juttu. Mutta saamen kanssa kuitenkin oli niin selvää, ettei sitä saanut opettaa eteenpäin lapsille.

Asia oli näin myös suomen kielen kanssa.

- No sitten tilanne on aivan samanlainen saamen ja suomen suhteen. En ollut tiennyt tästä, sanoo Barbro Westerholm.

SR Sisuradio/Elina Hiltunen
elina.hiltunen@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.