Raportti: "Nuoret laiminlyöty ruotsinsuomalaisjärjestöissä"

1:35 min

Ruotsinsuomalaisten järjestöjen ja Ruotsin kuntien on otettava nuoret toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset nykyistä huomattavasti paremmin huomioon. Muuten suomen kielen tulevaisuutta ei voida turvata Ruotsissa. Näin todetaan Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan tilaamassa raportissa.

Raportin laatijat viittavat Sisuradion tilastolliselta keskustoimistolta SCB:ltä tilaamiin lukuihin Suomessa syntyneiden, heidän lasten ja lastenlasten määrästä. Yksi raportin laatijoista on Ruotsin kirkon monikielisyysyksikön johtaja Kaisa Syrjänen Schaal:

- Aikaisemmin ensimmäisen polven ryhmä on ollut valtavan suuri, mutta nyt 76% kuuluu toiseen ja kolmanteen polveen. Silti monissa tilanteissa puhutaan vanhempien ihmisten ja ensimmäisen polven tarpeista paljon, paljon enemmän kuin toisen ja kolmannen polven. Ongelmana on myös se, että kun kunnissa pidetään neuvonpitoja, eivät nämä 76 prosenttia ole paikalla. Tämä on sekä demokraattinen ongelma että ongelma kielen säilymisen kannalta!

Raportissa todetaan siis, että Suomessa syntyneiden lapset ja lastenlapset, niin sanottu toinen ja kolmas polvi, on unohdettu tai laiminlyöty monissa yhteyksissä vaikka he muodostavat 76 prosenttia Ruotsin suomalaistaustaisista.

"Jokaisen edustajan vastuulla"

Nuoret on esimerkiksi saatava mukaan kuntien neuvonpitoon vähemmistöjen kanssa. Vastuu siitä, että näin tapahtuu, on raportin mukaan etenkin ruotsinsuomalaisten omilla järjestöillä, sanoo Kaisa Syrjänen Schaal:

- Jokaisen täytyy myös paikallisella tasolla ottaa vastuuta siitä, että keitä me oikein edustamme ja kenen mielipiteitä tuomme esille. Kaikkien järjestöaktiivien on mietittävä kysymyksiä kuten 'Tuommeko vain esille keski-ikäisten ja eläkeläisten näkemykset?' ' Kuka ajaa nuorten asioita?', 'Kuinka pystymme ajamaan nuorten asioita, jos emme ole heidän kanssa kanssakäymisissä?' , Syrjänen Schaal tokaisee.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.