Tutkija: Kerjäläiset eivät kuormita Ruotsin taloutta

1:44 min

Ruotsissa ei ole etukäteen pelättyä sosiaalimatkailua, sanoo sosiaalisen tutkimuksen professori Eskil Wadensjö. Varsinkin ennen Bulgarian ja Romanian liittymistä Euroopan Unioniin pelättiin siirtolaisvyöryä Ruotsiin.

Professori Eskil Wadensjö kumoaa väitteet kerjäläisten suuresta määrästä perättömiksi.

 - Lukumäärää ei pidä liioitella vain siksi, että romanialaisia kerjäläisiä näkyy kaduilla. Tämä on kuitenkin niin vähäinen ilmiö, ettei se näy tilastoissa, koska nämä henkilöt tulevat maahan kolmen kuukauden viisumeilla ja palaavat sitten takaisin kotimaihinsa, sanoo Tukholman yliopiston tutkija, professori Eskil Wadensjö.

Romanikerjäläiset eivät rasita Ruotsin taloutta

Tämä ryhmä ei myöskään vaikuta Ruotsin talouteen, koska valtio ei tue mitenkään näitä maahanmuuttajia.

- Yksittäiset henkilöt ja yhteisöt antavat taloudellista tukea näille kaduilla oleville henkilöille, sanoo professori Wadensjö.

Uusimpien EU-maiden kansalaisten virta pelättyä pienempi

Varsinkin sen jälkeen kun Romania ja Bulgaria hyväksyttiin EU:n jäsenmaiksi vuoden 2007 alussa pelättiin, että näistä maista vyöryisi ihmisiä Ruotsiin. Romaniasta ja Bulgariasta rupesi muuttamaan ihmisiä Ruotsiin työhön heti jäsenyyden alkaessa, mutta suhteellisen vähän. 2007 Bulgariasta muutti tuhatkunta henkilöä ja Romaniasta 2600 henkilöä. Sittemmin tämä muuttovirta on vähentynyt ja vuonna 2012 yhteensä alla 2500 henkilöä. Etukäteen pelättyä sosiaalista matkailua ei ole Ruotsiin tullut.

Ruotsiin ei muuteta sosiaalisten etujen vuoksi

- Sosiaalisten etujen vuoksi Ruotsiin ei ole muuttanut kansalaisia näistä maista. Sen sijaan Romaniasta ja Bulgariasta on tullut työvoimaa Ruotsiin, sanoo Eskil Wadensjö.

Tukholman yliopiston tutkija, professori Eskil Wadensjö vakuuttaa, että Ruotsi hyötyy taloudellisesti siitä, että muista EU-maista muuttaa työvoimaa Ruotsiin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.