Historia pistetään uusiksi

6:14 min

Tukholman Historiallisen museon pitkäaikainen työ on saanut aikaan ohjekirjan sekä viikinkinäyttelyn uudelleenkalustamisen. Historian naisia tutkiva Charlotte Vainio ja näyttelyn uudistamiseen osallistunut Kerstin Näversköld ovat samaa mieltä: naisia on aina ollut olemassa.

– Det handlar mer om hur vi går tillväga. I den här uställningen har vi varken tagit bort eller lagt till kvinnor eller män, utan vi har ändrat hur vi presenterar dom här berättelserna. Dom gjorde också en huvudräkning, för att se om det fanns lika många kvinnor som män. Resultatet var ganska jämnt, så det saknades ju inte kvinnor. Men det mer traditionella och kanske ålderdomliga sättet att berätta om kvinnors roller har resulterat i att de blir osynliga.

Kerstin Näversköld on ollut mukana toteuttamassa Jämu -hanketta ja toimittamassa hankkeesta syntynyttä Genusförbart -kirjaa. Hän kertoo, miten hanke on muuttanut Viikingit-näyttelyä.

– Här där vi står ju nu, så var det förut det första besökaren mötte den aristokratiska mannen på både vänster och höger sida av ingången. Idag så är det istället en artistokratisk kvinnograv på vänster sida, men mannens grav finns kvar på höger sida. Här har man helt enkelt bytt plats på en skylt för att göra rum för kvinnans grav.

Näversköld tähdentää, ettei mitään näyttelystä ole otettu pois eikä lisätty. Se saattaa johtua siitä, että näyttely oli jo ennen uudistamishanketta aika uusi.

– Den här utställningen är från början av 2000-talet, man kanske redan då tyckte att det var viktigt att ha med både kvinnor och män.

Viikinkiajalla naisen ja miehen roolit eivät Näversköldin mukaan olleet yhtä tärkeitä kuin orjan ja vapaan ihmisen roolit. Satujen mukaan sukupuoliroolien muuttaminen vaikutti jopa kuuluvan joihinkin taikomiskuvioihin.

– Det vi vet var viktigt under vikingatiden var ju vilken plats du har i hierarkin. Mycket tyder på att det var viktigare om du var ofri eller fri, än om du var man eller kvinna. Det finns ju mycket att hämta i sagomaterialet, som berättar lite mer gränsöverskridande. Till exempel Odin -den största guden av dem alla, han brukade ju anta en kvinnas form när han skulle sejda.

– Luokka ja sukupuoli ovat tärkeitä termejä, vaikka kirjoittaa poliitiikan historiasta tai taloushistoriasta. Naisen historia on vain erilaista.

Tutkija Charlotte Vainio kirjoittaa väitöskirjaa naisen asemasta laissa keskiajalla. Hänen mielestään kirja Genusförbart on erittäin hyvä aloite, vaikkei hän ole vielä itse saanut sitä käsiinsä.

– Olen kuullut paljon hyvää kirjasta, ja se on mielestäni todella tärkeää, että naiset ovat mukana myös historiassa.

– För ett museum är det ju viktigt att vi visar alla berättelser vi har. På det sättet som vi tidigare har visat kvinnors historia vad gäller vikingatiden så är ju inte det representativt. Besökaren får en uppfattning om att det inte ens fanns kvinnor på vikingatiden.

Näversköldkin sanoo, että naisia on aina ollut olemassa. Siitä syystä museon on hänestä tärkeä tarjota kaikki historia, mitä tiedossa on. Hän lisää myös, että kymmenen vuoden päästä ehkä nostamme esille jonkin muun näkökulman, joka on jäänyt unohduksiin.

Charlotte Vainiolla on arvaus siitä, mikä seuraava askel historiantutkijoille voisi olla.

– Seksuaalisuus. Sehän on kiinnostava aihe, miten seksuaalisuus on vaikuttanut ihmisiin. Kuningatar Kristinasta on nyt tehty elokuva, missä hänet esitetään niin, että hän on rakastunut toiseen naiseen. Se on hieman harhauttavaa, jos joka kerta vahva, itsenäinen ja naimaton nainen, kuvataan lesboksi.

Eikö ole tosi vaikea lukea ihmisen ajatuksia monen sadan vuoden jälkeen, miten tällaiseen tartutaan?

– Hyvin varovasti ja avoimesti. Emmehän koskaan voi varmuudella tietää, mitä on tapahtunut ja mitä tämä ihminen on ajatellut.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.